Kahden yön pyöräretki Ruotsiin

Heinäkuun alun pyöräretken suunnitelmana oli lähteä Luulajan lähistöltä, kiertää pienempiä teitä Piitimeen ja palata takaisin lähtöpisteeseen eri reittejä.

Matkan varrelle suunnittelimme useita poikkeamia reitiltä, mitkä johtivat erilaisiin nähtävyyksiin ja muihin mielenkiintoisiin kohteisiin.

Poikkeamat antaisivat myös mukavasti joustavuutta matkan kokonaispituuteen. Jos sää osoittautuisi haastavaksi, kuten oli ennustettu, tai matkaa jouduttaisiin muusta syystä lyhentämään, voisimme helposti jättää osan vierailukohteista pois.

Varusteiden pakkaaminen on aina oma vaivansa, mutta muistiinpanot pyöräretken pakkauslistasta helpottavat asiaa. Tarkka lista varusteista ja mihin laukkuihin ne pakataan on mainio tapa helpottaa pakkaamista.

Päivä 1: Persön – Gammelstaden – Avan – Selet

Muutaman sadan kilometrin automatkan jälkeen jätimme auton huoltoaseman lähelle Persöniin, Luulajasta noin 15 kilometriä pohjoiseen. Ennen matkaan lähtöä oli vielä kasattava pyörät laukkuineen ja tehtävä viime hetken varustetarkastus.

Vihdoin pääsimme matkaan, ja ensimmäisenä määränpäänä oli Gammelstaden eli Luulajan vanha kaupunki. Väli meni pienempää sivutietä pitkin joutuisasti täydellisessä kesäsäässä ja kauniissa maalaismaisemassa.

Vanha kaupunki olikin hieno paikka, emmepä turhaan sitä turistioppaista valinneet ensimmäiseksi matkakohteeksi. Paljon pieniä vanhoja puutaloja lähekkäin.

Ulos Gammelstadenista pujottelimme siksakkia läpi tietöiden. Onneksi olimme liikkeellä pyörillä, sillä autolla ahtailla ja tietöiden vuoksi suljetuilla kaduilla seikkailu olisi ollut paljon hankalampaa.

Harkitsimme kaupassa käyntiä, mutta jatkoimme saman tien Sunderbyn kaupunginosan läpi kohti Luulajanjoen (Lule älv) ylittävää lauttaa. Vähitellen kaupunkilähiö vaihtui maalaismaisemaan.

Alunperin suunniteltu reitti oli tarkoitus ajaa päinvastaiseen suuntaan, mutta viime hetkillä päätimme vaihtaa suuntaa. Näin pääsimme lautalle kauniissa kesäillassa.

Ajoituksemme lautalle olikin täydellinen, vaikka olisi laskevassa ilta-auringossa ja hienossa jokimaisemassa peltoineen voinut pidempääkin odotella.

Joen toisella puolella pidimme pikaisen tauon, kun tarjolla oli sopivasti pöytä penkkeineen. Pientä evästä nauttiessamme aloimme suunnitella ensimmäisen yön telttapaikkaa.

Jouduimme jatkamaan matkaa yllättävänkin pitkään ennen kuin sopiva telttapaikka löytyi. Emmehän tietenkään olleet ennen reissua tutkineet mahdollisia telttapaikkoja.

Sää suosi edelleen telttoja pystyttäessä ja iltatoimia tehdessä. Suurin ongelma olivat ympärillä inisevät hyttyset, joilta olikin mukava päästä pakoon teltan suojiin.

Päivä 2: Selet – Klöverträsk – Arnemark – Piteå – Tranuträsk

Ikävä kyllä hyttyset olivat kiusana myös aamulla. On aina suuri helpotus päästä liikkeelle aamutoimien ja pakkaamisen jälkeen. Nyt ei tarvitse hetkeen kuin polkea ja nauttia matkanteosta.

Tälle päivälle matkakohteiksi olimme suunnitelleet ruukkia ja luonnonpuistoa.

Ensimmäiseksi kohteeksi valikoitui kuitenkin ruukki, jota ei reittisuunnitelmassa ollut. Huomasimme ruukin tien varressa olleesta viitasta. Lyhyen hiekkatien pyöräiltyämme totesimme, että täällähän oli myös kyltein osoitettu telttapaikka.

Mukavan aukealla nurmikolla olisi ollut mukava yöpyä… Olisi näköjään pitänyt jatkaa illan telttapaikan etsintää vielä hieman pidempään. Hyttysiäkin aukealla paikalla olisi todennäköisesti ollut huomattavasti vähemmän.

Huussikäyntien ja ruukin tarkastelun jälkeen palasimme reitille ja jatkoimme matkaa kohti seuraavaa ruukkia. Rosfors Bruk olikin selvästi suositumpi kohde ja historialliset rakennukset paremmassa kunnossa.

Pöytäryhmässä oli hyvä viettää kunnon lounastauko. Alueella oli menossa jonkinlainen kurssi tai koulutus, joten ihan yksin emme saaneet olla. Olipa lähistöllä myös pyörämatkailija, joka näytti yöpyneen ruukin lähistöllä.

Kun pääsimme ruukkikohteista eteenpäin, jatkui matkamme taas maantietä pitkin. Seuraavana kohteena oli Lustgårdenin luonnonpuisto.

Luonnonpuistoon saavuttuamme lämpötila tuntui kohonneen jo hellelukemiin. Tuntemuksen vahvisti luonnonpuiston tuvan seinässä oleva lämpömittari: 28 ℃.

Luonnonpuistosta lähdettyämme alkoi helle pehmentämään matkantekijöitä. Osansa teki myös kohtalaisen pitkät nousut.

Onneksi pienestä kylästä löytyi itsepalveluperiaatteella toimiva kauppa. Asentamalla sovelluksen ja rekisteröitymällä palveluun saimme oven auki ja pääsimme mukavan viileään kauppaan asioimaan.

Mielenkiintoinen idea, jonka soisi rantautuvan myös Suomen syrjäkyliin. Toki valikoima voisi olla hieman terveellisempi, mutta tässä tapauksessa kaupasta saatiin juuri sitä mitä tarvittiin: vettä, limsaa, jäätelöä sekä hetki ilmastoidussa sisätilassa.

Koska seuraavalle päivälle oli tarjolla samanlaisia lämpötiloja, alkoi tässä vaiheessa mieleemme hiipiä ajatus reitin lyhentämisestä. Lopulta päätimmekin jättää useampia suunniteltuja pistoreittejä pois ja jatkoimme matkaa suoraan kohti Piitimen kaupunkia.

Väli Arnemarkista kohti Piitimeä kulki isompaa tietä, mikä tuntui hieman tympeältä mukavien ja rauhallisten sivuteiden jälkeen. Ennen kaupunkiin suuntaamista pidimme ruokatauon koulun pihalla olevassa katoksessa. Rauhallinen ruokatauko ja ruokalepo maittoi varjoisassa paikassa.

Kaupunkiin saavuttuamme kävimme kaupassa hakemassa eväitä, joita olikin hyvä nauttia rannan penkeillä. Tässä vaiheessa lämpötilakin oli laskenut miellytäviin lukemiin ja aurinkoista kesäpäivää osasi arvostaa taas eri tavalla.

Samalla alkoi pohdinta tulevan yön leiripaikasta. Katsoimme kartalta sopivasti isompia teitä välttelevän reitin takaisin pohjoiseen ja Luulajaa kohti. Eiköhän tuolta väliltä sopiva telttapaikka löytyisi…

Reitti olikin oikein onnistunut. Aluksi hyväkuntoisia pyöräteitä ulos kaupungin alueelta, minkä jälkeen mukavia maalaismaisemia ihaillen sekä ajellen pitkin loivia nousuja ja laskuja.

Nyt telttapaikka löytyi edellisiltaa nopeammin tien viereiseltä metsätien pätkältä. Onneksi nyt tuuleskeli jonkin verran ja pahimmat hyttysparvet pysyivät loitolla.

Päivä 3: Tranuträsk – Sjulsmark – Ersnäs – Kallax – Luulaja

Jos ensimmäinen yö oli vähäuninen, sujui tämä yö jo paremmin. Tuttu kuvio lukuisilta aiemmilta telttareissuilta.

Paremmin nukutun yön jälkeen olikin mukava lähteä raikkaassa kesäaamussa kohti Luulajan kaupunkia. Kirkas taivas toki enteili tällekin päivälle kuumia olosuhteita.

Hienot maalaismaisemat jatkuivat ja niissä kelpasikin pyöritellä kampia. Matka taittui joutuisasti ja pian olimmekin nelostien varrella. Pienen pätkän valtatietä mukailevan pyörätien jälkeen koukkasimme viimeiselle etapille Kallaxiin ennen Luulajaa.

Tässä vaiheessa raikas kesäaamu oli odotetusti vaihtunut helteiseen päivään. Kaupungissa suunnitelmamme oli käydä kaupassa ja suunnata ilmeisen suosittuun Gültzauudden-puistoon välitankkaukselle.

Pienen kiertoajelun jälkeen olikin aika matkata jo alkumatkasta tutuksi tullutta tietä takaisin autolle. Kaupungista ulospääsy osoittautui tietöiden takia harvinaisen haastavaksi. Kun karttakaan ei oikein tuntunut pitävän paikkaansa joka kohdassa, meni navigointiin aikaa. Onneksi tässäkään kohdin meillä ei kiirettä ollut.

Kun vihdoin selvisimme tietöistä ja mutkittelusta, olikin mukava pyöräillä reippaampaa vauhtia kohti lähtöpaikkaa. Kilometrit taittuivat vauhdikkaasti ja matkanteko maistui.

Pian olimmekin jo takaisin lähtöpisteessä. Tavaroita autoon pakatessa lämpötila tuntui jälleen lähentelevän 30 astetta. Ennen auton viilenemistä saimmekin oleskella saunaa muistuttavassa lämmössä.

Bikepacking-retki Ruotsiin oli onnistunut. Joustavaksi suunniteltu reitti osoitti toimivuutensa. Ainoa haaste matkalla oli kuumuus, mikä on useilla edellistenkin vuosien reissuilla ollut haaste. Varusteet ja pyörät toimivat ilman minkäänlaisia ongelmia. Kaupoissa asiointi toi mukavaa joustavuutta ruokailuihin eikä koko reissun eväitä tarvinnut sulloa laukkuihin.

Luulaja on nopeasti saavutettavissa Suomesta ja tuolle alueelle tulee varmasti palattua jatkossakin pyöräretkille. Etelämpää Suomesta alueelle pääsee esimerkiksi Vaasa-Uumaja lautalla.

Alueella on varmasti paljon lisää tarjoiltavaa retkipyöräilyyn. Pienet sivutiet olivat mainiossa kunnossa ja reittisuunnittelulla isoimmat tiet on helppo välttää.

Kategoriat ja avainsanat

• Kertomukset