Kebnekaise

Kebnekaise

Kebnekaise sijaitsee Pohjois-Ruotsissa lähellä Kiirunan kaupunkia. Se on Ruotsin korkein vuori tai tunturi — huippu kohoaa 2097 metrin korkeuteen (Tukholman yliopisto, 2018).

Kebnekaisen korkeus vaihtelee riippuen mittausajankohdasta ja huipun jäätikön sulamisesta. Viime vuosina korkein kohta onkin madaltunut huipun sulamisen seurauksena.

Vuoden 2018 kesällä kaksihuippuisen vuoren pohjoinen huippu (Nordtoppen) oli tutkijoiden mukaan ensimmäistä kertaa korkeampi, kuin aiemmin korkeampana huippuna pidetty eteläinen huippu (Sydtoppen). Tämä johtuu siitä, että eteläistä huippua peittää jäätikkö, toisin kuin pohjoista huippua.

Vielä vuonna 1988 eteläisen huipun korkeus oli 2117 metriä merenpinnan yläpuolella.

Ruotsin korkein vuori on suosittu vaelluskohde. Huipulla voi olla kävijöitä jonoksi asti.

Kebnekaisen vaellus tarjoaa joka tapauksessa parhaimmillaan huikeita maisemia. Onkin sanottu, että hyvällä säällä Ruotsin korkeimmalta vuorelta voi nähdä jopa 9% Ruotsin pinta-alasta.

Maantieteellisesti Kebnekaise kuuluu Skandeihin, kuten Suomen korkein tunturi Halti.

Vaellus Kebnekaiselle

Helpoin ja lyhin reitti vaeltaa Kebnekaiselle on Nikkaluoktan pienestä kylästä. Kylään pääsee omalla autolla tai vaihtoehtoisesti bussilla, jotka varsinkin kesäaikaan kulkevat kiitettävän tiheään.

Nikkaluoktassa on muun muassa mahdollisuus majoitukseen, ravintola sekä pieni kauppa. Oma auto on mahdollista jättää vaelluksen ajaksi Nikkaluoktaan parkkipaikalle.

Läheisestä Kiirunan kaupungista matkaa Nikkaluoktan kylään on 66 kilometriä. Kiirunasta löytyy myös rautatieasema ja lentokenttä, sekä useita automarketteja ja urheilukauppoja, joista voi tehdä mahdolliset viime hetken varuste- ja ruokahankinnat.

Nikkaluoktasta Kebnekaisen tunturiasemalle (Kebnekaise fjällstation) matkaa on 19 kilometriä, mistä edelleen huipulle helpompaa Västra leden -reittiä käytettäessä on noin 12 kilometriä.

Kannattaa kuitenkin muistaa, että tuo 12 kilometrin reitti huipulle tuntuu nousun ansiosta huomattavasti pidemmältä. Kebnekaisen tunturiaseman korkeudelta lähdettäessä noustaan kunnioitettavat 1400 metriä ylemmäksi.

Toinen reittivaihtoehto huipulle, Östra leden, kulkee Björlingin jäätikön yli ja vaatii kokemusta kiipeilystä, sekä kiipeilyvarusteet. Östra leden ei siis missään tapauksessa sovi aloittelijoille.

Kebnekaisen tunturiasema
Kebnekaisen tunturiasema.

Nikkaluoktan ja Kebnekaisen tunturiaseman välinen reitti kulkee helppokulkuista polkua pitkin. Suurimpien jokien ja purojen yli menee hyväkuntoiset sillat. Matkasta on mahdollisuus kulkea 6 kilometriä maksullisella venekyydillä Laddjujavrella.

Kiireisimmät matkaajat voivat kulkea koko matkan Nikkaluoktasta Kebnekaisen tunturiasemalle helikopterin kyydissä.

Nikkaluokta on ehdottomasti suosituin lähtöpaikka Kebnekaisea kohti, mutta muitakin vaihtoehtoja on. Kebnekaiselle pääsee myös muun muassa pohjoisesta Abiskosta tai etelästä, esimerkiksi Vakkotavaresta.

Molemmat reitit kulkevat legendaarista Kungsledenin vaellusreittiä pitkin. Abiskosta Kebnekaisen tunturiasemalle matkaa kertyy noin 85 kilometriä ja Vakkotavaresta noin 50 kilometriä. Molemmat vaellusreitit ovat maisemiltaan huikeita, mutta myös helppokulkuisia hyvien polkujen ansiosta.

Paras aika sulan ajan vaelluksille Kebnekaisen ympäristössä alkaa suunnilleen heinäkuussa. Juuri tähän aikaan alkaa kesän ruuhkakausi, jolloin tunturiaseman alueella saattaa olla satoja vaeltajia ja retkeilijöitä.

Kebnekaisen huiputus

Tunturiasemalta Kebnekaisen huipulle reitti on luonnollisesti vaikeampaa jo 1400 metrin korkeuseron takia. Tämän lisäksi välillä on vaikeakulkuista kivikkoa jyrkkine nousuineen.

Kebnekaisen huiputukseen kannattaakin ehdottomasti varata kokonainen päivä. Vaativa reitti, ruokailu, tauot ja maisemien ihailu vievät yllättävän paljon aikaa. Jos mahdollista, huiputukseen kannattaa lähteä kirkkaana päivänä, jolloin huipulta on luonnollisesti paremmat näkymät. Täysin pilvisellä säällä ei huipulle kannata suunnata.

Reitti huipulle lähtee tunturiasemalta länteen, nousten pitkin Kittelbäckenia kohti Duolpagornin ja Vierramvaren (Vierranvárri) välistä satulaa. Tämän jälkeen noustaan Vierramvaren huipulle reiluun 1700 metrin korkeuteen. Vierramvarea ylittäessä voi ihailla ihmisten ajan myötä kokoamia lukuisia kivikasoja ja ehkäpä nostaa itsekin muutaman kiven kasojen jatkoksi.

Kivikasoja Vierramvaren päällä.

Vierramvaren jälkeen on edessä laskeutuminen Kaffedalenin laaksoon. Kaffedalen on erinomainen ja suosittu paikka ruokatauolle ennen loppumatkaa Kebnekaisen huipulle, jonne nousua on vielä edessä noin 600 korkeusmetrin verran.

Kaffedalen
Kaffedalenin laakso ohitetaan matkalla Kebnekaisen huipulle.

Parhaina päivinä huipullakin voi olla ruuhkaa jonoksi asti ja omaa vuoroaan joutuu odottamaan hetken. Huipulla kannattaa pitää jalat tukevasti maassa, sillä äkkipudotus on vain muutaman metrin päässä.

Tarfalan laakso

Kebnekaisen ympäristössä sijaitsee lukuisia muitakin vierailemisen arvoisia kohteita. Yksi suosituimmista on Kebnekaisen itäpuolella sijaitseva Darfalvaggi eli Tarfalan laakso.

Nikkaluoktan ja Kebnekaisen väliseltä reitiltä matkaa Tarfalaan kertyy 6 kilometriä suuntaansa. Tarfalan reitti risteytyy pohjoiseen Kebnekaisen tunturiaseman ja Nikkaluoktan väliseltä reitiltä, reilun kilometrin päässä tunturiasemalta.

Tarfala
Tarfalan karua maisemaa.

Menomatka Tarfalaan on käytännössä pelkkää ylämäkeä ja nousua kertyykin matkalle reilut 500 metriä. Nousu kuitenkin kannattaa, sillä Tarfalassa on tarjolla karun kauniita maisemia. Säiden suosiessa voi Tarfalassa ihastella muun muassa Storglaciärenin ja Isfallsglaciärenin jäätiköitä.

Laakson loppupäästä löytyy Tarfalajärvi, jonka rannalla sijaitsee Tarfalan tunturitupa. Pahimmillaan Tarfala voi osoittautua tuuliseksi paikaksi. Onhan siellä mitattu joulukuussa 1992 Ruotsin korkein tuulilukema, 81 metriä sekunnissa.

Kartta

Karttoja Kebnekaisen alueelle on saatavilla Calazolta ja Ruotsin Maanmittauslaitokselta (Lantmäteriet). Vaelluskarttana voi käyttää useampaa vaihtoehtoa molemmilta valmistajilta. Calazon kartat on painettu vedenkestävälle, repeämättömälle ja kulutusta kestävälle Tyvek-materiaalille.

Calazon kartoista hyvä vaihtoehto on Kebnekaise, Abisko och Riksgränsen 1:50 000.

Lantmäterietin vaelluskartoista voi käyttää esimerkiksi karttaa BD6 Abisko – Kebnekaise – Narvik Fjällkartan 1:100 000.

Kirjoittaja

Avatar: Tuomas Tolppi
Tuomas Tolppi

Olen sivuston perustaja ja ylläpitäjä. Kun perustin Vaellus ja retkeily -sivuston vuonna 2007, yhdistin harrastuksistani vaelluksen, retkeilyn sekä verkkosivustojen suunnittelun.

Ei kommentteja

Käytämme evästeitä (cookies) parantaaksemme sivujemme toimintaa ja käyttäjäystävällisyyttä. Jatkamalla sivujen selailua muuttamatta asetuksiasi, sallit evästeiden käytön tällä sivustolla. Lue lisää OK