Kaldoaivi

13.10.2021 (Päivitetty: 11.12.2021)

Kaldoaivi on erämaa-alue, joka sijaitsee Suomen pohjoisimmassa nurkassa Inarin ja Utsjoen kuntien alueella. Idästä vuonna 1991 perustettu Kaldoaivi rajoittuu Norjan rajaan. Suomen laajin erämaa-alue (2 924 km²) on suosittu kohde niin vaelluksille kuin retkille — huolimatta alueen syrjäisestä sijainnista, tai ehkä juuri siitä johtuen.

Nimensä Kaldoaivi on saanut mitä ilmeisimmin alueella sijaitsevalta Gálddoaivi tunturilta. Vaelluksen Kaldoaivissa voi aloittaa joko erämaan pohjoispäästä Pulmankijärveltä, johon pääsee autolla Utsjoen ja Nuorgamin kautta. Pysäköintitilaa autolle löytyy Pulmankijärven eteläpäästä. Eteläpuolelta erämaa-aluetta vaelluksen voi aloittaa Näätämöön johtavalta Sevettijärventieltä. Yksi vaihtoehto vaelluksen aloitukselle on nelostien varrelta, alueen länsipuolelta.

Viime hetken ruokaostoksia voi tehdä Ivalossa, Inarissa ja vaelluksen lähtöpaikasta riippuen myös Utsjoella, Nuorgamissa, Sevettijärvellä tai Näätämössä. Samoista paikoista löytyy myös majoitusta. Näätämössä on yllättävänkin hyvät palvelut, johtuen lähinnä Norjasta tulevista asiakkaista.

Retkeilijälle Kaldoaivi tarjoaa useita mahdollisuuksia päiväretkille riippuen lähtöpaikasta. Autolla saapuessa voi kenties yhdistää samaan reissuun retkiä nelostien länsipuolen Paistunturin erämaa-alueeseen ja Kevon luonnonpuistoon. Jos Kaldoaiviin matkaa etelästä nelostietä pitkin, voi matkan varrella poiketa Saariselällä.

Reitit

Kaldoaivi tarjoaa monipuolisia vaihtoehtoja vaelluksille maisemien vaihdellessa syvistä jokilaaksoista suoalueisiin ja kangasmaastosta tunturiylänköihin. Isolle alueelle mahtuu myös lukuisia järviä ja lampia. Harvojen merkittyjen reittien ulkopuolelta löytyy lukuisia vaihtoehtoja kokeneemmille vaeltajille.

Sevettijärvi – Pulmanki -reitti on suosituin Kaldoaivin reiteistä. Tämä noin 70 kilometrin pituinen vaellusreitti alkaa siis erämaan eteläpuolelta Sevettijärveltä ja päättyy Pulmankijärven eteläpuolelle. Reitin varrella on useita autiotupia. Autiotuvat tekevät reitistä mielenkiintoisen kohteen myös talvivaelluksille. Sevettijärvi – Pulmanki -reitti onkin suosittu reitti myös talvella.

Pulmankijärveltä vaellusreitti suuntaa aluksi itään kohti Norjan rajaa, jota reitti seuraa noin kahden kilometrin matkalta. Rajalta vaellusreitti kääntyy kohti etelää ja ensimmäistä tupaa, Tsuomasjärven (Čuomasjávri) autiotupaa. Matkan varrelta löytyvät vielä seuraavat autiotuvat:

Tsaarajärvi (Caarajäuʹrr)
Huikkimajoki (Huikinvárjohka)
Iisakkijärvi (Issäijihjävri)

Inarinpolku on noin 100 kilometriä pitkä reitti, joka kulkee Kaldoaivista Norjan puolelle Varanginvuonon pohjukassa sijaitsevaan Karlebotniin. Reitti mukailee vanhaa saamelaisten markkinareittiä, joka oli ahkerassa käytössä aina vuoteen 1852. Kannattaa huomioida, että Norjan puolella reitin varrella ei ole autiotupia ja reitti on merkitty kivikasoin.

Saamenpolku on rengasreitti, josta osa kulkee Kaldoaivin eteläpäässä ja osa Vätsärin erämaa-alueen pohjoispuolella. Reitti kulkee Sevettijärven ja Näätämön kautta ja reitin varrella ylitetään muun muassa suosittu kalastuskohde Näätämöjoki. Reitin eteläisen osan huipuilta voi ihailla Kaldoaivin, Vätsärin ja Varangin maisemia. Reitti on noin 87 kilometriä pitkä.

Skaidijärven polku on 6 kilometrin mittainen päiväretkille sopiva reitti, joka lähtee alueen pohjoispäästä, Pulmankijärventieltä. Reitin varrella Isonkivenvaaralla sijaitsee kartoitusmuistomerkki. Maanmittauslaitos kartoitti koko Suomen Maastotietokantaan vuosina 1992-2007 ja kartoitustyö päättyi kyseisellä alueella. Skaidijärvi (Skáidejávri) on yksi Suomen pohjoisimmista järvistä. Järven rannalla on kota.

Historiasta kiinnostuneet voivat vierailla alueelle sota-aikana pudonneen lentokoneen hylyllä Ylä-Pulmankijärven pohjoispuolella. Noin kilometrin päässä lentokoneelta on lisäksi vanha kammi, jossa voi viettää taukoa tai tarvittaessa yöpyä. Kammi on ristitty Adolfin kammiksi — tarinan mukaan pudonneen lentokoneen lentäjän nimi oli Adolf. Kammin lähistöllä on myös vierailun arvoinen vesiputous.

Kaldoaivia ei erämaa-alueena voi suositella ensimmäisen vaelluksen kohteeksi, vaan takana olisi hyvä olla ainakin muutama vaellus niin sanotusti helpommissa kohteissa. Toisaalta kokeneemmille vaeltajille Kaldoaivi tarjoaa todellista erämaata ja erityisesti omia reittejä kulkiessa täydellistä luonnonrauhaa. Lisää mittaa vaellukselle saa jatkamalla matkantekoa Kaldoaivin eteläpuolella sijaitsevalle Vätsärin erämaa-alueelle.

Maastopyöräily

Kaldoaivi on yhä suositumpi kohde maastopyöräilijöiden keskuudessa. Suosittuja reittejä maastopyöräilylle ovat Mieraslompolo – Pulmanki ja Mieraslompolo – Utsjoki. Kaldoaivin alueella järjestetään vuosittainen Kaldoaivi Ultra Trail -tapahtuma. Tapahtuman maastopyöräilyreitti kulkee Kaldoaivin luoteisosassa, mitä voi kenties hyödyntää oman maastopyörävaelluksen suunnitteluun.

Kartta

Kuten kotimaan vaelluksiin yleensäkin, voi Kaldoaivin vaelluksen suurpiirteiseen suunnitteluun käyttää Retkikarttaa. Paperisia karttoja on saatavilla muun muassa Calazolta (Kaldoaivi Sevettijärvi Nuorgam). Calazon kartassa on mukana myös maastopyöräilyreitit ja lisäksi Sevettijärvi sekä Pulmankijärvi suurennoksina. Vedenkestävälle ja repeämättömälle Tyvek-materiaalille painettu Calazon kartta kestää kovempaakin käyttöä.

Onko sinulle kokemuksia Kaldoaivin erämaasta? Oletko kenties vaeltanut alueella tai tehnyt lyhyempiä retkiä? Kirjoita kommentti ja jaa kokemuksesi!

Mainos alkaa