Pallas-Yllästunturin kansallispuisto

Avatar: Tuomas Tolppi
Tuomas Tolppi

Tunturilapissa sijaitseva Pallas-Yllästunturin kansallispuisto on Suomen suosituin kansallispuisto ja ulkomaistenkin kävijöiden merkittävä matkakohde.

Pallastunturit
Pallas-Yllästunturin kansallispuisto on perustettu vuonna 1938 ja sitä on laajennettu vuonna 2005.

Tämä Suomen kolmanneksi suurin kansallispuisto levittäytyy Enontekiön, Kittilän, Kolarin ja Muonion kuntien alueille. Laajat polku- ja latuverkostot sekä upeat maisemat tunturijonoineen ja taigametsineen tekevät kansallispuistosta erityisen ja matkailijoiden suuresti arvostaman. Pallas-Yllästunturin kansallispuisto on syystä suosituimpia kansallispuistojamme yhdessä UK-puiston, Kolin ja Nuuksion kanssa.

Pallas-Yllästunturin kansallispuiston liki sata kilometriä pitkä tunturijono koostuu Ounastunturista, Pallastunturista, Lommoltunturista, Sammaltunturista, Keimiötunturista, Äköskerosta, Aakenustunturista, Lainiotunturista ja Kesängistä.

Itse Ylläs ei kuulu kansallispuiston alueeseen, mutta Keskinenlaki ja Kellostapuli Ylläksen ympärillä kuuluvat. Kansallispuiston korkein kohta löytyy Pallastunturin Taivaskerolta.

Pallas-Yllästunturin kansallispuiston luonto on hyvin monipuolista ja vaihtelevaa ja kasvillisuus rikasta. Alueella on soita, kangasmetsiä, lehtoja sekä avotuntureita.

Metsää Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa
Ikimetsää Pallastunturin juurella.

Kansallispuistossa liikkuessa voi törmätä useisiin eläinlajeihin. Yleisimmät luonnossa tavattavat eläimet ovat poro ja hirvi. Pienemmistä eläimistä retkeilijä saattaa törmätä metsäjänikseen tai tunturisopuliin. Useat lintulajit kuten haukat, pöllöt ja riekot viihtyvät niin ikään Pallas-Yllästunturin luonnossa.

Reitit

Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa on lukuisia ja monipuoliseen retkeilyyn tarkoitettuja reittejä. Reittejä on kävellen, hiihtäen, pyöräillen, lumikengin ja liukulumikengin liikkuville sekä soutajille ja melojille alueen laajat vesistöt huomioon ottaen. Tämä kansallispuisto soveltuu kaikille — niin aloittelijoille kuin kokeneille retkeilijöille ja vaeltajille, hiihtäjille sekä pyöräilijöille.

Esteettömien kohteiden ansiosta myös pyörätuolilla pääsee liikkumaan, ja perheen pienimmätkin voi ottaa mukaan reiteille, joilla pääsee kulkemaan lastenvaunujen kanssa. Reittien varrella on lukuisia taukopaikkoja ja kahviloita, ja kansallispuiston yhteistyötahojen järjestämiä palveluita on runsaasti; opastetut retket, välinevuokraus, ruokapalvelut, kuljetuspalvelut, majoitus- ja tilavuokrapalvelut sekä erilaiset tapahtumat.

Retkeily ja vaellus

Kansallispuiston alueella on lukuisia, kesä- ja syysaikaan kävellen kuljettavia reittejä helpoista vaativiin. Lyhimmät ja helpoimmat ei-esteettömät reitit ovat Jyppyrän polku, Peurapolku, Vatikurun luontopolku, Varkaankurunpolku, Pyhäjoen luontopolku, Kesänkijärven kierros sekä Särkitunturin saavutus.

Pidempiä ja vaativuusasteeltaan keskivaativia reittejä ovat Palkaskeron kierros, Taivaskeron kierros, Tuomikurun kierros, Vareslaen kierros, Kiirunankieppi (Keskisenlaen kierros), Kukastunturin kierros, Pirunkurun ponnistus, Pyhäkeron patikka sekä Montellin tunturiretki.

Pisimmät ja vaativimmat reitit ovat Hetta-Pallas vaellusreitti ja Pallas-Ylläs vaellusreitti, joilla on pituutta yli viisikymmentä kilometriä.

Pyöräilyreitit

Kansallispuiston alueella on useita pyöräilyyn soveltuvia merkittyjä reittejä niin aloittelijoille kuin kokeneille retki- ja maastopyöräilijöille. Jos pyörää ei omista tai sellaista ei halua mukanaan kuljettaa, saa pyörän vuokrattua useista paikoista, riippuen mille reitille suuntaa.

Helpon kyydin avaran mäntymetsän halki jylhiin tunturimaisemiin tarjoaa Kesänkijärven polkaisu, joka johdattaa retkeilijän Kesänkijärven laavulle nauttimaan eväistä. Kukastunturin polkaisu vie upeisiin maisemiin Kukastunturin laelle läpi vanhojen metsien. Hangaskurun kodalla voi levätä nuotion ääressä ja nauttia virvokkeita Kotamajan erämaakahvilassa.

Viihtyisälle Pyhäkeron autiotuvalle pääsee Pyhäkeron pyöräretkellä, joka on helppo ja kepeä reitti hiekkatietä pitkin. Enemmän haastetta tarjoaa Jerisjärven pyöräretki, joka on helppo mutta peräti kahdeksankymmentä kilometriä pitkä. Tällä reitillä on paljon ihailtavaa ja yöpyminen onnistuu teltassa, autiotuvassa tai alueen majoituspalveluissa.

Vielä hieman pidemmän retken tarjoaa Raattaman Gravel Grind, joka kulkee mukavasti rauhallisilla asfaltti- ja sorateillä ohi upeiden järvi- ja tunturimaisemien. Lisäksi laajan Arctic by Cycle -pyöräilyreittien verkoston osuus kulkee osittain kansallispuiston läpi. Arctic by Cycle -reitteihin kuuluu useita etappeja, joista yksi alkaa Ylläkseltä ja jatkuu aina Norjaan asti.

Arctic by Cycle -pyöräilyreittien verkoston yksi etappi kulkee osittain kansallispuistossa.

Yllästunturiin pääsee nousemaan Ylläsjärvi-Äkäslompolo maastopyöräilyreitillä, jonka hiljainen erämainen tunnelma ympäröi retkeilijän. Levähdä Tuomikurun kodalla ja nauti maisemista!

Vauhdikasta menoa sitä kaipaaville tarjoaa yli viisikymmentä kilometriä pitkä, keskivaativa Ylläs-Levi maastopyöräilyreitti. Matkan varrella on useita huollettuja tulentekopaikkoja, minkä lisäksi sekä Levillä että Ylläksellä on tarjolla majoitusta ja muita palveluita.

Esteettömät reitit

Pallas-Yllästunturin kansallispuiston alueella on muutamia esteettömiksi merkittyjä reittejä, mutta kaikki eivät ole täysin esteettömiä. Tämä tarkoittaa sitä, että reitti on tiettyyn pisteeseen saakka kuljettavissa pyörätuolilla, mutta reitillä joutuu kääntymään takaisin sen vaikeutuessa. Myöskään kaikki kodat eivät ole esteettömiä, mutta niitä on kuitenkin muutama.

Pyhäjärven esteetön luontoreitti on lyhin ja helpoin reitti, joka johtaa esteettömälle laiturille. Määränpäässä odottava kota on esteetön, kuten myös puuliiteri ja käymälä.

Toinen lähes yhtä lyhyt ja helppo reitti on Punainenhiekka, joka johtaa upealle maisemapaikalle nuotiopaikan ja päivätuvan ääreen Pallasjärven rannalle. Huomaathan, että kohteessa saa leiriytyä ainoastaan merkityille paikoille.

Punaisen hiekan retkikohde Pallasjärven rannalla
Punainenhiekka on suosittu ja helposti saavutettava retkikohde Pallasjärven rannalla.

Pallastunturin Orava-avenue on lyhyt mutta vaativa Pallaskodalle johtava reitti, jonka edetessä voi ihailla ympäristötaidetta, reitin nimen mukaisesti oravapatsaita.

Vaativammat ja pidemmät retket tarjoilee Kesänkijärven laavulle johtava Kesänkijärven vaativa esteetön reitti sekä Varkaankurun kodan vaativa esteetön reitti. Nämä ovat nimensä mukaisesti vaativia, avustajan kanssa kuljettavia reittejä. Matkalla voi olla kiviä haastamassa apuvälineen kanssa kulkemista, eikä Varkaankurun kodan pihapiirikään ole täysin esteetön.

Pakasaivon reitti on esteetön avustajan kanssa. Reitti on kapea, noin kilometrin mittainen mannerjäätikön sulamisvesien muokkaamaa kallioperää ja itsessään upea nähtävyys. Pakasaivo on Pohjois-Suomen toiseksi syvin vesistö, jonka syvyys on peräti kuusikymmentä metriä.

Erityisen upean tästä reitistä tekee vesistön vierellä kohoavat jyrkänteet. Tällä reitillä pääsee tutustumaan saamelaisten kulttuuriin ja heille pyhiin paikkoihin, seitakiveen ja Kirkkopahtaan.

Reitit talvella

Talviretkeilyyn tarkoitettuja reittejä kansallispuistossa on yli sadan kilometrin verran ja hiihtoreittejä jopa yli viidensadan kilometrin verran. Tämä puisto on siis mainio talviretkeilyyn ja erityisesti hiihtämiseen. Talvella retkeilyreiteillä voi kulkea kävellen, lumikengillä, liukulumikengillä tai maastopyörällä, joten valinnanvaraa riittää.

Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa hiihtoreittejä on helposta vaativaan, muutamasta kilometristä vajaaseen kuuteenkymmeneen kilometriin saakka. Reittien varrella on lepäämiseen ja eväiden syöntiin tarkoitettuja kotia ja autiotupia, ja joillain reiteillä palvelee myös kahvio.

Alueen lyhin reitti on keskivaativa Pallaksen 10 ja pisin ja vaativin Hetta-Pallas hiihtoreitti. Muita reittejä ovat Keimiön hiihto, Pyhäkeron hiihto, Kukastunturin hiihto sekä Kesänkijärven latulenkki.

Pallastunturin alueella on pääasiassa avotuntureita, eli kovan tuulen ansiosta hangen pinta on jämäkkä. Lumikenkäilijät, tunturihiihtäjät ja vapaalaskijat voivat etsiä omat reittinsä tunturiin. Raattaman reiteillä voi liikkua lumikenkien ja suksien lisäksi läskipyörällä eli fatbikellä.

Ylläksen talvipolkuverkosto on yli sata kilometriä pitkä, ja liikkuminen onnistuu niin kävellen kuin lumikengillä. Koirankin voi ottaa mukaan talviselle retkelle asianmukaisin varustein, eli kytkettynä.

Pallas-Yllästunturin kansallispuiston talvipolkureittejä ovat Tuomikurun talvipolku, Varkaankurun talvipolku, Kesänkitunturin talvipolku, Jyppyrän talvipolku, Pallastunturin talviluontopolku, Pyhäkeron talvireitti sekä Palkaskeron valloitus.

Yllästunturin ympäristön nähtävyydet

Yksi merkittävimmistä ja lumoavimmista nähtävyyksistä Ylläksellä ovat Linkupalon tulivuoren jäänteet. Alueen kallioperässä on merkkejä yli kaksi miljardia vuotta sitten tapahtuneista tulivuoren purkauksista. Tällä paikalla on joskus ollut korkeita vuoria ja laava on purkautunut alueella jättäen jälkeen tuhkaa, soraa ja upean suoalueen ja kasvilajiston.

Muita merkittäviä tämän alueen nähtävyyksiä ovat Varkaankurun lehtometsä, Kesänkitunturi, Pirunkuru ja Aakenustunturit.

Pallastunturin ympäristön nähtävyydet

Tällä alueella on upeita vesistöjä, historiallisia rakennelmia sekä ympäristötaidetta. Vesistöistä tunnetuimmat ovat Pallasjärvi ja Keimiöjärvi, sekä erillisenä nähtävyytenä Keimiön alueelta löytyy Keimiöniemen kalapirtit, joista vanhimmat ovat 1700-luvulta. Sisälle pirtteihin ei pääse tutustumaan, mutta jo pihapiirissä käynti luo historiallista tunnelmaa.

Yksi Pallaksen historiallisimmista rakennelmista on Montellin Maja. Tämä pikkuruinen, harmaa maja on saanut nimensä metsänhoitaja Justus Montellilta, joka teki tutkimusmatkoja Lapin luonnossa 1900-luvun alussa. Alkuperäinen rakennus poltettiin sota-aikana, ja nykyinen maja rakennettiin vuonna 1946.

Vähintäänkin yhtä upea kuin ajatus muinaisesta tulivuoresta on Taivaskeron näköalapaikka, joka on Pallastuntureiden korkein huippu. Huipulta voi ihailla upeita maisemia ja avaraa luontoa, ja löytyy huipulta myös yksi merkittävä pala urheiluhistoriaakin; huipulla on vuoden 1952 olympialaisten muistolaatta merkkinä siitä, että olympiatuli sytytettiin tuolloin Taivaskeron huipulla.

Keskikesän aurinko eli yötön yö tarjoaa henkeäsalpaavan kokemuksen kesäisin, ja talvisin pimeää taivaankantta vasten leiskuvat revontulet tarjoavat unohtumattoman kokemuksen ja mahdollisuuden ikimuistoisten hetkien ikuistamiseen valokuvin.

Luontokeskukset

Pallas-Yllästunturin kansallispuiston alueella palvelee kolme luontokeskusta. Yllästunturin Luontokeskus Kellokas on upea kohde koko perheelle kansallispuistoon ja Lapin luontoon ja kulttuuriin tutustumiseen.

Kellokkaalta löytyy luontopuoti, ravintola Halla, elokuvateatteri Kino Kellokas, Galleria Kellokas, Savottamuseo, ITE-taidepiha, sekä infopiste. Täällä voi hoitaa kalastus- ja metsästysluvat kuntoon, järjestää kokouksia ja perheen pienimmille on tarjolla luontokasvatusta. Keskus järjestää maksuttomia näyttelyitä, elokuvia, ryhmäopastuksia ja tapahtumia.

Pallastunturin luontokeskus on remontin vuoksi suljettu vuoden 2022 loppuun asti, joten palvelut ovat tämän vuoksi puutteelliset. Keskus avataan jälleen tammikuussa 2023, jolloin tapahtumat käynnistyvät ja luvassa on muun muassa luontoiltoja ja tapahtumia koko perheelle. Luontokeskukseen tutustuminen on maksutonta, ja kaikki retkeilijän palvelut tupavarauksista matkamuistojen ostamiseen onnistuu jatkossa myös Pallaksella.

Tunturi-Lapin luontokeskus opastaa retkeilijät upeille reiteille kansallispuistoon. Täällä hoituvat vuokratupien varaukset sekä metsästys-, kalastus- ja maastoliikenneluvat. Tässä keskuksessa pääsee ihailemaan maksutonta näyttelyä saamelaiskulttuurista ja tunturiluonnosta. Ympäri vuoden on tarjolla luontoiltoja ja muita tapahtumia koko perheelle, ja kahvila Peurassa voi nauttia herkuista retkeilyn lomassa.

Ohjeet ja säännöt

Kaikkien Pallas-Yllästunturin kansallispuiston alueella liikkuvien tulee noudattaa puiston järjestyssääntöä. Puistossa on sallittua liikkuminen jalan, hiihtäen, soutaen ja meloen rajoitusvyöhykkeitä lukuun ottamatta. Marjoja ja ruokasieniä saa poimia. Avotulen teko on sallittua vain virallisilla tulentekopaikoilla, ja metsä- ja ruohikkopalovaroitusten aikaan vain katetuilla tulentekopaikoilla.

Leiriytyminen on sallittua vain tupien, kotien ja laavujen läheisyydessä, mutta kodat ovat yleisesti tarkoitettu vain päiväkäyttöön, eivät yöpymiseen. Mikäli suunnittelet yöpymistä suuren ryhmän kanssa, tulee siitä tehdä ilmoitus Metsähallitukselle. Erämaavyöhykkeellä telttailu on vapaata.

Liikkumista on rajoitettu viidellä rajoitusvyöhykkeellä, sillä nämä on perustettu eliöstön suojelemiseksi. Rajoitusvyöhykkeet ovat:

  • Onnasjärven-Onnasjoen rajoitusvyöhyke (kielletty 1.5.-30.11.)
  • Hanhivuoman alue (kielletty ympäri vuoden)
  • Pahakurun-Hannukurun, Suaskurun ja Haltioleton rajoitusvyöhykkeet (kielletty ympäri vuoden)
  • Pyhäjoen ja Varkaankurun rajoitusvyöhykkeet (sallittu 1.5.-30.11. merkityillä reiteillä)

Pyöräily on sallittua vain merkityillä reiteillä, eikä polulta saa poiketa. Pyöräily on kielletty kokonaan seuraavissa kohteissa

  • Palkaskero
  • Keimiötunturi
  • Pirunkuru
  • Varkaankuru
  • Tuomikuru

Ratsastaminen ja koiravaljakolla ajelu on sallittua vain kansallispuiston yhteistyöyrittäjille erikseen sovittavilla reiteillä.

Kartat ja oppaat

Laajaan kansallispuistoon on saatavilla kattavasti karttoja tarpeen mukaan. Jos tarkoitus on vaeltaa esimerkiksi Hetta-Pallas -vaellusreitti, sopiva kartta on Calazon Hetta-Pallas-Ylläs tai Karttakeskuksen Pallas Hetta Olos.

Karttoja voi ostaa alueen matkailuyrityksistä ja luontokeskuksista. Kaikista reiteistä löytyy myös sähköiset kartat luontoon.fi-palvelusta.


Joko olet vieraillut Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa? Mikä reiteistä on suosikkisi? Kirjoita kommentti ja jaa kokemuksesi!

Kategoriat ja avainsanat

Jaa artikkeli

Sähköposti Facebook Twitter

Ei kommentteja