Vaelluksen ja vaellusreitin suunnittelu

Vaelluksen suunnittelulla on suuri merkitys vaelluksen onnistumiseen. Joillakin vaelluksen, ja erityisesti vaellusreitin suunnitteluun, voi mennä enemmän aikaa kuin itse vaellukseen.

Kokeneemmat vaeltajat voivat suunnitella vaelluksen hyvinkin nopeasti, kun taas ensikertalainen voi miettiä niin vaellusreittiä kuin varusteita huomattavasti kauemmin. Joka tapauksessa vaelluksen suunnitteluun eniten vaikuttavat tekijät ovat:

• Käytettävissä oleva aika
• Reitin vaativuus
• Oma kunto ja etenemisnopeus

Kun tiedossa on kuinka monta päivää vaellukseen voidaan käyttää, voidaan alkaa suunnittelemaan tarkempaa vaellusreittiä. Jos vaellukseen käytössä oleva aika on tiukkaan määritelty, kannattaa vaelluksen aikataulutus tehdä joustavaksi. Tällöin mahdolliset viivästykset eivät vaikuta vaellukselta palaamiseen.

Erityisesti ensimmäinen vaellus kannattaa suunnitella mahdollisimman hyvin. Tällöin tiedossa ei vielä ole millaista tahtia vaelluksella etenee ja kuinka paljon aikaa menee esimerkiksi taukoihin sekä leirin pystytykseen ja purkamiseen.

Aloittelijan kannattaa yleensä suunnitella vaellusreittinsä merkittyjen reittien ja hyvien palveluiden äärelle esimerkiksi kansallispuistoon. Erämaa-alueille ja muihin vaativampiin kohteisiin ehtii kyllä myöhemmin kokemuksen karttuessa.

Vaelluksen suunnitteluun vaikuttaa myös se, oletko lähdössä matkaan yksin vai kenties useamman hengen porukalla. Tällöin vaellustahti kannattaa sovittaa hitaimman etenijän mukaan. Jos mukana on kokenut vaeltaja, joka kenties vastaa reitin suunnittelusta, kannattaa tämä huomioida suunnittelussa.

Vaelluksen kohteen valinta

Vaelluksen suunnittelu kohteen valinnan osalta kannattaa aloittaa pohtimalla, kuinka kauas on valmis matkustamaan vaelluksen aloituspisteeelle. Jos aikaa on käytössä niukalti, ei siitä kannattane kovinkaan paljoa tuhlata matkustamiseen.

Joskus vaelluksen suunnittelu alkaa kohteen valinnalla, johon suunnitellaan sopiva reitti kuljettavaksi. Toisaalta jos tavoitteena on kulkea jokin tietty reitti, kuten Karhunkierros tai Hetta – Pallas, ei vaellusreitin suunnitteluun tarvitse aikaa juurikaan käyttää.

Usein vaelluksen lähtöpisteelle on matkattava kauemmas, jolloin ensimmäisen päivän matka jää kenties lyhyeksi. Tällöin vaelluksen viimeiselle päivälle olisi hyvä jättää enää lyhyt etappi määränpäähän, jotta kotiinpaluun jää hyvin aikaa. Lisäksi julkisilla kulkuvälineillä matkatessa voivat niiden aikataulut sanella lähtö- ja päätöspäivän aikataulun hyvinkin pitkälle.

Käytettävissä oleva aika voi joskus rajata jotkin reitit ja kohteet kokonaan pois. Voi olla että haluttuun kohteeseen ei saa laadittua järkevää reittiä suhteessa käytettävissä olevaan aikaan. Aina ei esimerkiksi ole mahdollista suunnitella sopivaa rengasreittiä omaan käytössä olevaan aikatauluun.

Tällöin kannattaa harkita vaellusreittiä, jolla ainakin osittain kuljetaan samaa reittiä pitkin. Toisaalta voi suunnitella reitin, jolla muutama yö nukutaan samassa paikassa. Niin sanotusta perusleiristä voidaan tehdä kevyemmällä varustuksella lyhyempiä päiväretkiä.

Vaellusreitin suunnittelu

Kokeneemmat vaeltajat eivät välttämättä suunnittele vaellusreittiä kovinkaan tarkasti etukäteen — jos ollenkaan. Suurin vapauden tunne saavutetaankin, kun voi aikatauluista riippumatta tehdä juuri sellaisen reitinvalinnan kuin sillä hetkellä tuntuu. Aloittelijoiden ja erityisesti ensikertalaisten on kuitenkin suunniteltava vaellusreitti mahdollisimman tarkasti etukäteen.

Kun vaelluskohde on valittu, tulee sen kartta (tai kartat) hankkia hyvissä ajoin ennen vaellukselle lähtöä. Vaellusreitin suunnittelussa voi toki käyttää netin karttapalveluita, mutta paperikartta on joka tapauksessa hankittava, sillä ilman sitä ei vaellukselle tule lähteä. Isokokoiselta paperikartalta on lisäksi helpompi hahmottaa suurempia kokonaisuuksia.

Suunniteltu vaellusreitti on tietysti aina sovitettava vaellukseen käytettävissä olevaan aikaan. Tällöin pitäisi tietää ainakin jonkinlainen arvio omasta vaellustahdista. Vaellustahti riippuu paitsi omasta kunnosta myös reitin tyypistä.

Hyvillä poluilla voi peruskuntoinen harrastusta aloitteleva vaeltajakin edetä helposti yli kymmenen kilometriä päivässä. Vaikka hyvillä poluilla vaeltaminen on joutuisaa, hidastuu esimerkiksi kivirakassa ja märillä soilla meno merkittävästi.

Huomioi siis kartalta mahdolliset matkantekoa hidastavat pätkät. Reittien ulkopuolella kulkevan kannattaa pohtia olisiko nopeampaa ja mielekkäämpää kiertää tällaiset alueet kokonaan — vaikka matka hieman pidentyisikin. Sama koskee jyrkästi kumpuilevaa maastoa, tiheää metsikkköä ja muuta hankalakulkuista kasvustoa.

Joskus on toki tavoitteenakin kenties poiketa reitiltä ja nousta korkeammalle ihailemaan maisemia. Jos vaikkapa jonkin tunturin huiputukselle aikoo poiketa suunnitellun reitin varrelta, voi siihen joutua varaamaan jopa kokonaisen päivän. Lyhyeltä näyttävä matka kartalla voi osoittautua todellisuudessa jyrkäksi ja muuten hankalakulkuiseksi.

Vaellusreitin suunnittelussa kannattaa kiinnittää huomiota myös vesistöjen ylityksiin. Merkityillä reiteillä on yleensä sillat tai muita ylitystapoja tarvittavissa kohdissa, eikä ylityksistä tule viivästyksiä. Toisaalta merkittyjen reittien ulkopuolella saattaa päätyä jopa umpikujaan, jos ei ole huomioinut vesistöjä huolellisesti. Erityisesti keväällä ja paikoin vielä kesällä lumien sulaessa voivat vesistöt aiheuttaa ongelmia.

Kun vaellusreitti on suunniteltu, voi sen piirtää kartalle tai tallentaa GPS-laitteelle. Yleensä vaellusreitti piirtyy omaan muistiin, jos se kulkee edes jokseenkin suoraviivaisesti, mutta joka tapauksessa se kannattaa tallettaa karttaan tai GPS-laitteelle.

Varmista veden saanti ja etsi telttapaikkoja ennakkoon

Vaelluksen mahdolliset telttapaikat kannattaa tutkia jo etukäteen. Kun tiedossa on kuljettava reitti ja käytössä oleva aika päiväetapeille, voidaan kartasta tutkia potentiaalisia telttapaikkoja. Kartalta on kuitenkin mahdoton löytää pientä tasaista teltalle sopivaa läikkää.

Apuna voi käyttää netistä ja kirjoista löytyviä kertomuksia, joissa yleensä mainitaan hyviksi todetut telttapaikat. Merkitse hyviltä vaikuttavat telttapaikat karttaan tai reittipisteinä, jos käytössäsi on GPS-laite. Telttapaikkojen etsinnässä voi käyttää apuna myös netistä löytyviä tarkkoja satelliittikuvia, joista erottuu ainakin pahimmat kivikot.

Hyvä käytäntö on myös merkitä vaelluksen aikana telttapaikat muistiin karttaan tai GPS-laitteeseen. Näin hyviksi todettuja telttapaikkoja voi hyödyntää seuraavilla vaelluksilla ja huonommille osaa etsiä vaihtoehtoja.

Jos reitin varrella on tupia ja muita mahdollisuuksia yöpymiseen, kannattaa huomioida, että erityisesti suosituimmilla vaellusreiteillä tuvat voivat olla varattuja jo hyvissä ajoin ennen iltaa. Mukana on siis aina oltava muu majoite — on se sitten teltta, riippumatto, tarppi tai vaikkapa bivy-pussi.

Myös veden saantiin tulee kiinnittää huomiota. Yleensä tämä ei ole ongelma, mutta esimerkiksi kuivan kesän loppupuolella voivat karttaankin merkityt purot olla paikoin hyvinkin kuivia. Vedenpuhdistin auttaa vedensaannissa, koska tällöin vettä voidaan ottaa hieman epäilyttävämmistä vedenottopaikoista.

Ruoan ja polttoaineen kulutus

Vaelluksen suunnittelu on tärkeää myös siksi, että matkalle riittää polttoainetta ja ruokaa. Retkikeittimen polttoaineen kulutus vaihtelee suuresti käytössä olevasta retkikeittimestä, laitettavasta ruoasta ja olosuhteista johtuen. Oman kulutuksen oppiikin arvioimaan ainakin kohtalaisesti vasta muutaman vaelluksen jälkeen.

Jos käytössä on risukeitin, ei polttoaineen riittämisestä tarvitse huolehtia. Toki tällöin tulee olla varma, että koko vaellusreitin varrella on saatavilla risuja ja muuta polttoainetta risukeittimeen.

Vaellusruokaa ja välipaloja on oltava mukana riittävästi. Harvemmin ruoka kuitenkaan kesken loppuu, vaan useammin sitä taitaa jäädä jäljelle. Vaellusta suunnitellessa mukaan otettavat ruoat voi jakaa päivittäin aterioittain vaikkapa pöydälle, jolloin hahmottaa helpommin kuinka paljon ruokaa jokaiselle päivälle tarvitsee.

Vaelluksen ajankohta

Vaelluksen ajankohta määrittelee pitkälti mukaan otettavan varustuksen ja erityisesti vaatetuksen. Ajankohdalla on myös merkitystä reitin suunnitteluun. Keväällä ja paikoin kesälläkin voi lunta olla vielä reilustikin, mihin tulee kiinnittää huomiota vaellusreitin valinnassa ja suunnittelussa.

Syksyllä ensimmäiset lumet voivat aiheuttaa ongelmia etenkin korkeammalla kulkevilla reiteillä. Kivikkoiseen maastoon satanut lumi voi tehdä matkanteon jopa vaaralliseksi, vaikka alempana olisikin vielä kaunis ruskan värittämä maasto.

Kun vaellusreitti on lopulta saatu suunniteltua ja vaellus lähestyy, kannattaa alkaa seuraamaan jo tarkemmin sääennusteita alueelle. Tällä on vaikutusta mukaan otettavaan varustukseen lähinnä sopivan makuupussin ja vaatetuksen osalta. Muista kuitenkin, että erityisesti tuntureilla lämpötilat voivat vaihdella suurestikin. Aina kannattaa olla mukana esimerkiksi liian lämmin kuin juuri ja juuri riittävä makuupussi.

---

Muistathan vielä ennen vaellukselle lähtöä kertoa läheisillesi suunnittelemasi vaellusreitin ja antaa myös arvion paluuajankohdasta.

Kategoriat ja avainsanat

• Blogi