Keskusteluihin kirjoittaminen on toistaiseksi suljettu.

Sportpursuit

Talvella yöksi kämpälle?

Vaellus ja retkeilyKeskusteluMuut Talviretkeily Talvella yöksi kämpälle?

Esillä 22 viestiä, 1 - 22 (kaikkiaan 22)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • #3744
    Kosteri
    Katsoja

    Lueskelin tässä huvittuneena eräältä palstalta kirjoituksia, jossa tuvalta tuvalle hiihtelijät neuvovat toisilleen miten menetellä, jos eksyy tai ei jaksakaan hiihtää tavoitteena olevalle tuvalle.

    Höh. Meillä kun ei hiihdellä tuvalta tuvalle, niin teltta pystytetään juuri silloin kun huvittaa. Yhtään ei tarvitse sinnitellä viimesillä voimillaan ja epätoivoisena miettiä, miten selviytyä hengissä seuraavaan päivään. Samantekevää, vaikka ei olisi hajuakaan missä ollaan, niin keitin vaan pöhisemään, ja lämpöisessä teltassa makuupussissa loikoillen voipi ottaa pientä kuppia ja katsella, kuinka lumi hiljalleen sulaa kattilassa.

    #4733

    Lähestytään jo älyttömyyksien huippua. Varmaan siellä joku kohta ehdottaa, että tuollaisessa tilanteessa oikeastaan voisi jo tilata pelastushelikopterin. Selvä hätätilannehan se… Ja entä jos jaksaa kämpälle, mutta kämppä sattuukin olemaan tupaten täynnä? Luotetaan varmaan siihen että viimeksi saapuneelle annetaan aina tilaa. Sekin johtaa älyttömyyksiin parhaana sesonkiaikana, osa porukoista työntyy kämpälle jo päivällä ”varaamaan” itselleen makuusijan, osa taas pyrkii tarkoituksella tulemaan kämpälle mahdollisimman myöhään, jolloin heillä viimeksi saapuneina olisi jonkinlainen etusija. Jos ei ole myrsky eikä kenenkään henki ja terveys vaarassa, niin onko silloinkin viimeksi saapuneilla aina oikeus päästä kämppämajoitukseen? jos ei jaksa hiihtää kämpälle, niin sitten ei hiihdä ja sillä siisti. Itselläni on aina edes jonkinlainen teltta mukana. Monilla näkee latusukset, latumonot, huputtoman tuulipuvun ja kaikki muutkin varusteet samaa viimeisen päälle erämaahan sopivaa ja harkitun huoletonta laatua. Mutta jotkut kyllä jaksavat hiihtää, kerran Käsivarressa eräs porukka saapui Kuonjarin kämpälle aamuyöstä yökerhojen valomerkin aikaan. Kertoivat lähteneensä Saarijärveltä Kuonjarille, mutta seuranneensa väärää kelkanjälkeä minkä johdosta he olivat päätyneet Lossulle. Tämän havaittuaan he olivat pienen tauon pidettyään tietysti hiihtäneet vielä Kuonjarille, koska se oli heidän tavoitteensa…

    #4734
    ABU
    Katsoja

    Omatoimisen talvitelttailijan varusteet ovat pakosta runsaanpuoleiset ja painavatkin. Kaksi keitintä kaikkine kattiloineen jne. + polttoaineet painavat noin 10 kiloa. Teltta on suhteellisen kookas, makuualustoja on paljon, makupussit lämpimiä. Käytännössä 2 hlön talvitelttailupari tarvii 2 ahkiota. Tämä on kynnyskysymys monille, mm. tuon mainitun ketjun aloittajalle. Ja kysymys on myös rahasta. Kaikki em. kustantaa ylimääräistä (siis verrattuna kämppämajoitukseen) vähintään 1000 euroa, jopa 3000 jos pulkat ovat Fjelluja ja pussit WMmää. Talvitelttailun aloituskynnys on korkealla, koska systeemi ei suvaitse heikkoja lenkkejä, kokemusta ja rohkeuttakin pitää olla. En sano tätä masentaakseni talvitelttailusta haaveilevaa, se on vain tosiasia.

    Kolikon toinen puoli on se mistä Kösteri puhui. Todellinen riippumattomuus olla siellä missä haluaa.

    #4735
    Kosteri
    Katsoja

    @ABU wrote:

    Ja kysymys on myös rahasta. Kaikki em. kustantaa ylimääräistä (siis verrattuna kämppämajoitukseen) vähintään 1000 euroa, jopa 3000 jos pulkat ovat Fjelluja ja pussit WMmää.

    Noh. En minä pitäisi talviretkeilyn alottamista nuin kalliina. Alottamati olisi minulla jäänyt tuolla hinnalla.
    Ahkiot tarvitaan, mutta ne voi vuokrata esim Kavtsilta Helsingistä. Kösäkkö-teltankin voi sieltä vuokrata. Mielestäni halpiskupoli käy ihan hyvin talviteltaksi. Oma telttani maksoi noin 300 ja halvempikin käy. Makuupusseja voi laittaa kahdet päällekkäin ja niillä tarkenee. Alustoiksi kahdet umpisolut. Suksiksi Ruotsin armeijan ylijäämät. Keittimeksi yksi vanha Hiker. Senkin voi vuokrata.
    Ainoa, mistä ei kannata tinkiä on merinovillanen kerrasto. Tässä paketti millä pärjää talvella, eikä tarvitse tupiin turvautua. Eikä maksa paljon.

    #4736
    Tmo
    Katsoja

    Vaikka en (ainakaan vielä [sopivan opastajan/seuran puutteesta johtuen] vielä) harrasta talviretkeilyä, voisin sanoa sanasen tästä teltta-asiasta. Olen tehnyt lukuisia reissuja avotunturi-olosuhteisiin halvalla muutaman kympin kupolilla. Koskaan ei ollut ongelmia tuulesta tai sateesta. Itsestäänseisovuus on ollut hieno ominaisuus. Minulla on tunnelikin, mutta se ei seiso ilman naruja, joten pystytys on työläämpi.

    #4737
    Elton
    Katsoja

    Tupien aiheuttamasta problematiikasta päästäisiin sujuvimmin eroon sillä, että uusien kömmänöiden tekemiseltä pidättäydyttäisiin. Entisiäkin pitäisi pikkuhiljaa jalostaa halkopuiksi laavuille ja muille tulentekopaikoille. Omien havaintojeni mukaan paikkapaikoin tiheäksi kasvaneesta tupaverkostosta ei ole aiheutunut mitään sellaista yleistä hyvää (ainakaan luonnolle), että moista tupakulttuuria kannattaisi ylläpitää. Tuvat voivat olla joillekin tarpeen talvella, mutta muina vuodenaikoina normaaliälyinen ja edes jotenkuten varustaunut retkeilijä säilyy hengissä (ainakin metsäisillä alueilla) ilman tupiakin. Ja talvella ei kannata retkelle hankkiutuakaan jollei viitsi nähdä ennakkoharjoittelun vaivaa ja varustautua asianmukaisesti.

    Itse olen lopettanut jo vuosia sitten yhtä yötä pidemmät talviretkeilyt. Vanhalta muistilta olen kuitenkin Tmo:n ja Kösterin kanssa samoilla linjoilla varusteista; pärjää sitä halppis/ ilmaisillakin ratkaisuilla, kunhan viitsii vedellä perässään terveellä harkinnalla täytettyä ahkiota. Eipä tainnut A.E. Järvisenkään aikaan se perusvarustus olla talvellakaan juuri muuta kuin kirves, louekangas ja makuusäkki. Järvisestä ei kannata kuitenkaan muilta osin oppia ottaa. Hänellä jos kenellä oli (ainakin kirjoitustensa mukaan) pistämätön taito hommautua hankaluuksiin. Eipä ole Itä-Lapissa harvinaisuuksia ne lähteet ja purot, joissa kirjailijamestari ei olisi marraskuussa rähmällään ollut. Ja hankkituihan hän muihinkin hankaluuksiin joilta fiksumpi erästelijä olisi pienellä harkinnalla välttynyt.

    #4738
    ABU
    Katsoja

    @Kösteri wrote:

    Noh. En minä pitäisi talviretkeilyn alottamista nuin kalliina. Alottamati olisi minulla jäänyt tuolla hinnalla. Ahkiot tarvitaan, mutta ne voi vuokrata esim Kavtsilta Helsingistä. Kösäkkö-teltankin voi sieltä vuokrata. Mielestäni halpiskupoli käy ihan hyvin talviteltaksi. Oma telttani maksoi noin 300 ja halvempikin käy. Makuupusseja voi laittaa kahdet päällekkäin ja niillä tarkenee. Alustoiksi kahdet umpisolut. Suksiksi Ruotsin armeijan ylijäämät. Keittimeksi yksi vanha Hiker. Senkin voi vuokrata. Ainoa, mistä ei kannata tinkiä on merinovillanen kerrasto. Tässä paketti millä pärjää talvella, eikä tarvitse tupiin turvautua. Eikä maksa paljon.

    Tietenkin vuokraamalla pääsee kokeilemaan edullisesti, itsekin olen vuokrannut ahkiota puolenkymmentä kertaa. Ja jos sattuu olemaan talvitelttailuun sopiva (iso) teltta niin se auttaa paljon. Mutta monilla tai jopa useimmilla asiat on toisin. Tuo tonni kertyy todella helposti:
    2xPaljakka=600
    teltta=200
    2xiso kuitupussi=200
    käytetty Hiker=60
    Kasa solumuoveja=50
    2xmerinovillat=200
    YHTEENSÄ=1310 eur

    Tekemällä ahkiot itse tuosta tippuu n. 400 pois, eli päästään vähän alle tonnin. En usko, että tuon halvemmalla on mahdollista tyydyttävästi harjoittaa omatoimista talvitelttailua.

    #4739
    f7391
    Katsoja

    @ABU wrote:

    @Kösteri wrote:

    Noh. En minä pitäisi talviretkeilyn alottamista nuin kalliina. Alottamati olisi minulla jäänyt tuolla hinnalla. Ahkiot tarvitaan, mutta ne voi vuokrata esim Kavtsilta Helsingistä. Kösäkkö-teltankin voi sieltä vuokrata. Mielestäni halpiskupoli käy ihan hyvin talviteltaksi. Oma telttani maksoi noin 300 ja halvempikin käy. Makuupusseja voi laittaa kahdet päällekkäin ja niillä tarkenee. Alustoiksi kahdet umpisolut. Suksiksi Ruotsin armeijan ylijäämät. Keittimeksi yksi vanha Hiker. Senkin voi vuokrata. Ainoa, mistä ei kannata tinkiä on merinovillanen kerrasto. Tässä paketti millä pärjää talvella, eikä tarvitse tupiin turvautua. Eikä maksa paljon.

    Tietenkin vuokraamalla pääsee kokeilemaan edullisesti, itsekin olen vuokrannut ahkiota puolenkymmentä kertaa. Ja jos sattuu olemaan talvitelttailuun sopiva (iso) teltta niin se auttaa paljon. Mutta monilla tai jopa useimmilla asiat on toisin. Tuo tonni kertyy todella helposti:
    2xPaljakka=600
    teltta=200
    2xiso kuitupussi=200
    käytetty Hiker=60
    Kasa solumuoveja=50
    2xmerinovillat=200
    YHTEENSÄ=1310 eur

    Tekemällä ahkiot itse tuosta tippuu n. 400 pois, eli päästään vähän alle tonnin. En usko, että tuon halvemmalla on mahdollista tyydyttävästi harjoittaa omatoimista talvitelttailua.

    No jaa. Kun itse aloittelin talvivaelluksia partiossa ei kukaan meistä käyttänyt ahkiota. Syy oli se, ettei kenelläkään ollut ahkiota eikä niitä löytynyt lippukunnaltakaan. Tavarat kulkevat talvella kyllä rinkassakin, joskaan eivät yhtä kätevästi kuin ahkiossa. Rinkkojen kanssa kuitenkin mentiin kunnes tein itselleni ahkion muutama vuosi sitten.

    Mitä varusteisiin tulee, niin aika köykäisillä vehkeillä mentiin esimerkiksi vuonna pääsiäisenä -92 Sarekissa: Alusasu puuvillaa, puuvilla-anorakki, lisälämpönä villapaita ja -housut. Joku marketin solumuovimakuualusta ja Halti 2000 -makuupussi. Keittimenä tavallinen Trangia ja telttana kasariluvun alun Ignell. Hengissä kuitenkin selvittiin eikä reissu jäänyt mieleen mitenkään epämiellyttävänä. Syy lienee se, että paremmista välineistä ei ollut tietoa saati kokemusta?

    #4740
    ABU
    Katsoja

    @f7391 wrote:

    No jaa. Kun itse aloittelin talvivaelluksia partiossa ei kukaan meistä käyttänyt ahkiota. Syy oli se, ettei kenelläkään ollut ahkiota eikä niitä löytynyt lippukunnaltakaan. Tavarat kulkevat talvella kyllä rinkassakin, joskaan eivät yhtä kätevästi kuin ahkiossa. Rinkkojen kanssa kuitenkin mentiin kunnes tein itselleni ahkion muutama vuosi sitten.

    Mitä varusteisiin tulee, niin aika köykäisillä vehkeillä mentiin esimerkiksi vuonna pääsiäisenä -92 Sarekissa: Alusasu puuvillaa, puuvilla-anorakki, lisälämpönä villapaita ja -housut. Joku marketin solumuovimakuualusta ja Halti 2000 -makuupussi. Keittimenä tavallinen Trangia ja telttana kasariluvun alun Ignell. Hengissä kuitenkin selvittiin eikä reissu jäänyt mieleen mitenkään epämiellyttävänä. Syy lienee se, että paremmista välineistä ei ollut tietoa saati kokemusta?

    Eihän tässä ollutkaan kyse etteikö ilman ahkiota pärjäisi yleisesti ottaen talvella. Kyse oli siitä, että jos meinaa yöpyä lämmitettävässä talviteltassa, niin kampetta on niin paljon, että ahkio(t) on välttämätön, samoin kuin muutkin luetellut varusteet.

    On myöskin melko hyödytöntä tässä muistella miten muinaisina aikona on pärjätty. Omat kokemukseni kylmästä talvitelttailusta, leppoisan ja todella mukavan tulilla yöpymisten jälkeen (70-luku), ovat olleet aika karmeita. Varsinkin aamut läpeensä jäähileisessä teltassa ovat vertaansa vailla vistoja kokemuksia. Teltan lämmittäminen keittime(i)llä on todella radikaali parannus mukavuuteen. Ihan sama miten ennen oli, nyt on nyt.

    #4741
    f7391
    Katsoja

    @ABU wrote:

    Eihän tässä ollutkaan kyse etteikö ilman ahkiota pärjäisi yleisesti ottaen talvella. Kyse oli siitä, että jos meinaa yöpyä lämmitettävässä talviteltassa, niin kampetta on niin paljon, että ahkio(t) on välttämätön, samoin kuin muutkin luetellut varusteet.

    On myöskin melko hyödytöntä tässä muistella miten muinaisina aikona on pärjätty. Omat kokemukseni kylmästä talvitelttailusta, leppoisan ja todella mukavan tulilla yöpymisten jälkeen (70-luku), ovat olleet aika karmeita. Varsinkin aamut läpeensä jäähileisessä teltassa ovat vertaansa vailla vistoja kokemuksia. Teltan lämmittäminen keittime(i)llä on todella radikaali parannus mukavuuteen. Ihan sama miten ennen oli, nyt on nyt.

    Niin kuin sanottua, kun paremmasta ei tiennyt niin niillä vehkeillä pärjäsi jotka olivat käytettävissä. Halusi jopa lähteä uudelleen. Edes kylmässä teltassa makuupussista nouseminen ei muuttanut asiaa. Hyvä kysymys tosin on, miksei sitä Trangiaa käytetty teltassa sisällä muulloin todella pahalla kelillä.

    #4742
    Kosteri
    Katsoja

    @Elton wrote:

    Tupien aiheuttamasta problematiikasta päästäisiin sujuvimmin eroon sillä, että uusien kömmänöiden tekemiseltä pidättäydyttäisiin. Entisiäkin pitäisi pikkuhiljaa jalostaa halkopuiksi laavuille ja muille tulentekopaikoille. Omien havaintojeni mukaan paikkapaikoin tiheäksi kasvaneesta tupaverkostosta ei ole aiheutunut mitään sellaista yleistä hyvää (ainakaan luonnolle), että moista tupakulttuuria kannattaisi ylläpitää. Tuvat voivat olla joillekin tarpeen talvella, mutta muina vuodenaikoina normaaliälyinen ja edes jotenkuten varustaunut retkeilijä säilyy hengissä (ainakin metsäisillä alueilla) ilman tupiakin. Ja talvella ei kannata retkelle hankkiutuakaan jollei viitsi nähdä ennakkoharjoittelun vaivaa ja varustautua asianmukaisesti.

    Enpä voisi enempää olla samaa mieltä. Metsähallitus yrittää hoitaa suosituimmilla alueilla esiintyvän tupatungoksen rakentamalla lisää tupia! Tästä syystä ongelmat edelleen pahenevat, mikä ratkaistaan rakentamalla taas lisää. Kierre on loputon. Esim Luirojärvellä ollaan jo pahasti puiston perusajatuksen kanssa ristiriidassa. Kelkkaralli vain pahenee, kun tupakansa opetetaan jättämään jätteensäkin MH:n molokkeihin.

    Ainoan ratkaisun pitäisi vilkkaimmilla paikoilla olla tupien vähentäminen. Sitä ennen voisi kokeilla kämppäpalvelujen maksullisuutta, mutta tätä ajatusta vastaan nousee näitten latuhiihtelijöitten keskuudesta heti iso älämölö. Niin kuin kyseessä olisi joku ikimuistoinen nautintaoikeus! Nykyisellään MH:n ylläpitämä autiotupakulttuuri on pelkkää moottorikelkka-avusteista matkailua. Ei mitään muuta. Tällaista palveluako pitäisi tarjota ilmaiseksi? Ja vielä kansallispuistossa?

    Jostakin syrjemmästä löytyy vielä autiotupia, joissa niitten alkuperäinen ajatus vielä toimii. Siellä ei ole moottorikelkoin hoidettua polttopuu- tai jätehuoltoa. Puuta löytyy omatoimisesti hoidettuna lähialueelta ja omat roskat viedään mukana sinne mistä ne ovat tulleetkin. Huussia ei kukaan tyhjennä kun sitä ei ole. Ravinnekuormitus jakautuu haitatta tasaisesti maastoon. Tällainen toki onnistuu, kun kämpän käyttömäärä pysyy kohtuudessa, niin kuin ennenaikaan pysyikin. Ja missä käyttömäärä nousee yli tuvan ja sen lähiympäristön luontaisen kestokyvyn, siellä autiotupaa ei pidä ollakaan.

    #4743
    ABU
    Katsoja

    Kelit ovat lupaavasti kylmenneet. Toivottavasti talvi tulee sisään karmit kaulassa. Pegasus jo malttamattomana tatistelee varastossa. Sen kanssa ei vielä ole päässytkään tositoimiin. Suksille vielä perushuolto ja valmiusaste on 100 %.

    #4744
    Kosteri
    Katsoja

    Taas mennään aiheesta pitkälti sivuun, mutta mennään vaan.

    @ABU wrote:

    Suksille vielä perushuolto ja valmiusaste on 100 %.

    Mikä on suksien perushuolto? Pelkäänpä pahoin, että se on sileäpohjaisten suksien kanssa jotain mystillistä ja salattuja perimätietoja vaativaa, tai ainakin hyvin työlästä hommaa.

    Entäpä pitopohjille? Minä olen aina ottanut ne käyttöön sellaisinaan, tekemättä niille mitään muuta kuin ehkä suolaloskakylvettänut niitä auton katolla matkalla pohjoiseen.

    #4745
    ABU
    Katsoja

    @Kösteri wrote:

    Mikä on suksien perushuolto? Pelkäänpä pahoin, että se on sileäpohjaisten suksien kanssa jotain mystillistä ja salattuja perimätietoja vaativaa, tai ainakin hyvin työlästä hommaa.

    Tuskin. Suksen pohjat puhdistetaan vanhoista voiteista ensin siklillä, sitten voiteluraudalla lämmittämällä ja lopuksi voiteenpoistoaineella. Luistoaluelle sulatetaan ja tasoitetaan sinistä Rexin parafiinia, siklataan enimmät pois. Pitoalueelle hyvä kerros tervapohjaista pohjavoidetta. Sulatetaan ja silitetään vasiten voiteluraudalla ja korkilla. Perushuolto oli siinä, noin puolen tunnin homma.

    #4746
    Kosteri
    Katsoja

    Nonnih, arvasinhan mie tämän. Kallista ja työlästä, mutta hankalaa.

    Ensin pitäis mennä kauppaan ja ostaa kassillinen pirun kalliita tököttejä. Vähintään kympin purkki, eikä taia ihan tusina riittää. Jos eis tietäis mitä ostais, kun niitten tököttipurkkien kylessä ei lue, että onko se pito- eli luistovoide tms. Sitte pitäis olla sikli ja hankkia jonniinlainen voitelurauta. Ja korkki ja poistoainetta. Ja minkä tähen pithää kaikki voiteet poistaa jos sitä saman tien laitetaan heti takasin?

    Mie en ymmärrä tämmösiä. Sikspä mie pysyn entisissä pitopohjissa. Enkä tehe niihe kanssa mithän muutaku hiihän.

    #4747
    ABU
    Katsoja

    @Kösteri wrote:

    Nonnih, arvasinhan mie tämän. Kallista ja työlästä, mutta hankalaa.

    Ensin pitäis mennä kauppaan ja ostaa kassillinen pirun kalliita tököttejä. Vähintään kympin purkki, eikä taia ihan tusina riittää. Jos eis tietäis mitä ostais, kun niitten tököttipurkkien kylessä ei lue, että onko se pito- eli luistovoide tms. Sitte pitäis olla sikli ja hankkia jonniinlainen voitelurauta. Ja korkki ja poistoainetta. Ja minkä tähen pithää kaikki voiteet poistaa jos sitä saman tien laitetaan heti takasin?

    Riemastuttavaa ennakkoluuloisuutta 😀 Mitähän mulla menisi rahaa vuodessa voiteisiin, ehkä 20 eur, josta 90 % baanasuksiin. Ostin joskus 80-luvulla kirpparilta parilla markalla sileäpohjaisen silitysraudan, mutta sen bakeliittikädensija hajosi kun se tippui lattialle. Ostin sitten matkasilitysraudan, joka on palvellut n. 10 vuotta. Se taisi maksaa parikymmentä euroa. Vaikka ostaisi kaikki voiteluvälineet kerralla, siihen ei juuri 100 eur enempää saa kulumaan. Ja niillä pärjää vuosikausia.

    Eipä niitä voiteita ihan pakko ole poistaa, paitsi liisterin jämät kyllä. Pohjavoitelu parantaa pitovoiteen pysymistä niin paljon, että jo sen takia pohjustus kannattaa tehdä. Sitäpaitti on jotenki terapeuttista kun vehkeet on timmissä kunnossa eikä sinnepäin 😉

    #4748
    kauheamies
    Katsoja

    Nuorena käimme tosiaan partiolippiukunnan kanssa talvella pääsiäislomilla Lapissa. Muutaman päivän vehkeet menivät rinkkaan. Yöt oltiin laavuissa ja Saariselällä/Muotkalla, joten aamulla tehtiin tulet ja illalla ruokaa varten. En tosin koskaan ollut se, joka herättyään tulet teki. Kelitkin ilmeiseti pitää olla suotuisat laavuvaelluksessa. Kerran herättiin taivasalla ja tuulenpuuska oli nukkuesa heittänyt laavun 30 metrin päähän puihin. Ei oltu herätty. Eli kelit suosivat silloin.

    EDIT: Ohhoh, keskustelua onkin myös toinen sivullinen ja aihe vaihtunut.

    #4749
    Elton
    Katsoja

    Kauheamies ”En tosin koskaan ollut se, joka herättyään tulet teki.”

    Kun tuli reissattua nuorena enemmän porukalla oli ne laavuilla herätyt aamut monet kerrat mielenkiintoisia juuri tässä asiassa. Mitä ”paskamaisempi” keli oli, sitä enemmän tuppasi aamusta mukanaolijoita nukuttamaan. Itsekin käytin monesti menestyksellä taktiikkaa, joka antoi ymmärtää, että sikeässä unessa täällä ollaan eikä tästä ole muutamaan tuntiin aikomuskaan nousta ylös tulia laittamaan. Taktisesti oli myös järkevää kärsiä nk. kusihädästä aamun hetkinä. Se, joka erehtyi ylösnousun aikoihin nousemaan tarpeilleen ja jätti paluumatkallaan makuusäkkiinsä tekemättä aamutulia sai osakseen synkeämielistä halveksuntaa.

    Omaa kohtaa helpotti yleensä se, että varusteeni olivat keskivertoa paremmat eikä minulla niin hirveitä hätiä yleensä siellä pussissani ollut. Orpoa oli epäilemättä heillä, joilla oli mukanaan vanha eristämätön pottusäkki. Parikymmentä astetta pakkasta ja yö sellaisessa jähmettää yöpyjän niin passiiviseksi, ettei sieltä riemumielin ja kohmeisin raajoin nousta tulia värkkäämään.

    Suksiasiassa komppaan Kösteriä. Lähinnä siitä syystä etten osaa voidella muovisuksia.

    #4750
    ABU
    Katsoja

    @Elton wrote:

    Kauheamies ”En tosin koskaan ollut se, joka herättyään tulet teki.”

    Kun tuli reissattua nuorena enemmän porukalla oli ne laavuilla herätyt aamut monet kerrat mielenkiintoisia juuri tässä asiassa. Mitä ”paskamaisempi” keli oli, sitä enemmän tuppasi aamusta mukanaolijoita nukuttamaan. Itsekin käytin monesti menestyksellä taktiikkaa, joka antoi ymmärtää, että sikeässä unessa täällä ollaan eikä tästä ole muutamaan tuntiin aikomuskaan nousta ylös tulia laittamaan. Taktisesti oli myös järkevää kärsiä nk. kusihädästä aamun hetkinä. Se, joka erehtyi ylösnousun aikoihin nousemaan tarpeilleen ja jätti paluumatkallaan makuusäkkiinsä tekemättä aamutulia sai osakseen synkeämielistä halveksuntaa.

    Miksi tehdä asia vaikeimman jälkeen? Meillä oli tapana vuolla illalla iso kasa kiehisiä ja halkoa pilkkeitä. Ne laitettiin louteen liepeen alle muovipussiin. Tulien raapaisu aamulla oli pikkujuttu. Näin toimii tosi eräjorma :mrgreen:

    #4751
    Kosteri
    Katsoja

    @Elton wrote:

    Suksiasiassa komppaan Kösteriä. Lähinnä siitä syystä etten osaa voidella muovisuksia.

    Häätyy pikkusen ottaa sanomisia takasin. Osittain ne oli pelkkää retoriikkaa, mutta vain osittain. Olenhan mie yrittänyt sileitä konelatu-pulikkasuksia voiella, mutta opettelu on vielä pahasti kesken. Yleensä ne sukset ei luista, mutta silti lipsuvat. Tai sitten kerran ne luisti liikaakin ja menin alamäen mutkassa turvalleni ja katkasin solisluuni…

    Retkihiihossa pitopohjasuksien luisto ei yleensä ole ongelma. Ahkion kanssa ei sais kauheesti lipsua, eikä alamäessäkään tarvis mennä kovin lujaa. Viimi huhtikuussa ongelmana oli taas takkela keli. Kyntteliä piti hinkata pohjiin melkein kilometrin välein. Tuli vaan mieleen, että olisko siihen olemassa jotain pysyvämpää konstia.

    #4752
    ABU
    Katsoja

    @Kösteri wrote:

    Retkihiihossa pitopohjasuksien luisto ei yleensä ole ongelma. Ahkion kanssa ei sais kauheesti lipsua, eikä alamäessäkään tarvis mennä kovin lujaa. Viimi huhtikuussa ongelmana oli taas takkela keli. Kyntteliä piti hinkata pohjiin melkein kilometrin välein. Tuli vaan mieleen, että olisko siihen olemassa jotain pysyvämpää konstia.

    Pitopohjasuksi on takkalakelillä syvältä. Monta monta monta kertaa nähty fakta homma. Ei se helppoa ole sileälläkään suksella, mutta nykyvoiteissa on jeesuspurkkeja tähän ongelmaan.

    Ja mitä tulee pitoon niin se on aivan varma juttu, että voideltu suksi pitää paremmin kuin pitopohja. Silti se luistaa paremmin kuin pitopohja, ja mikäs sen mukavampaa?

    #4753
    Elton
    Katsoja

    @ABU wrote:

    Miksi tehdä asia vaikeimman jälkeen? Meillä oli tapana vuolla illalla iso kasa kiehisiä ja halkoa pilkkeitä. Ne laitettiin louteen liepeen alle muovipussiin. Tulien raapaisu aamulla oli pikkujuttu. Näin toimii tosi eräjorma

    Tuohonhan sitä toki mekin pyrittiin… mutta se tahtoo olla se nuoren ihmisen elämä kuitenkin sen verran huoletonta, että pyrkimys ei kävele aina tasatahtiin toteutuksen kanssa.

    @ABU wrote:

    Pitopohjasuksi on takkalakelillä syvältä. Monta monta monta kertaa nähty fakta homma. Ei se helppoa ole sileälläkään suksella, mutta nykyvoiteissa on jeesuspurkkeja tähän ongelmaan.

    Ja mitä tulee pitoon niin se on aivan varma juttu, että voideltu suksi pitää paremmin kuin pitopohja. Silti se luistaa paremmin kuin pitopohja, ja mikäs sen mukavampaa?

    Tuo takkakelinäkökohta on kieltämättä totta. Ei ole yksissä ne kerrat, kun on joutunut toteamaan, että matka taittuisi nopeammin jopa lumikengillä kuin pitopohjasuksilla. Mutta mihinpä se kiire lupsakalla takkakelillä olisikaan? Voi ottaa lunkimmin sellaisilla keleillä.

Esillä 22 viestiä, 1 - 22 (kaikkiaan 22)
  • Alueelle ‘Talviretkeily’ ei voi kirjoittaa uusia aiheita eikä vastauksia olemassaoleviin aiheisiin.
Alevahti.fi