Puupoltin

Seurailin syyskuussa kuusi päivää sivusta Juuvi-polttimen käyttöä Muotkatunturin alueella. Hyvinhän poltin pelasi, vaikka välillä polttoaineena oli vain märkää/kosteaa koivua. Tuuletin näyttäisi auttavan kostean puun polttamista todella paljon. Kietintä käytettiin lähinnä Tuntsan vaelluskodassa, jossa se tuntui lämmittävänkin hieman, mutta huonolla puulla savurajakin laskeutui aika alas…

Uskaltaisin itse ihan hyvin lähteä tuolla keittimellä useammankin viikon reissulle alueelle, jossa olisi puuta tarjolla. Keitin on kuitenkin mielestäni painava, enkä pidä lainkaan ulkoisen virtalähteen tarpeesta. Jos kerran tarkoitus on päästä eroon mukana kannettavasta polttoaineesta, niin onko järkeä korvata se paristoilla?

Toinen keitin, jota seurasin sivusta oli Kanadalainen BushBuddy (huom. yllättävän erilainen keitin kuin Suomessa myytävä samannäköinen Bushcooker). Keitin toimi erinomaisesti, selviää vähällä polttoaineella, Ultra-malli on todella kevyt (150g), eikä tarvitse mitään ulkoisia apuja puupolttoaineen lisäksi. Vakuutuin ja hankin samanlaisen itsellenikin.

@ABU wrote:

Ymmärrän kyllä, että kotaan halutaan hyvin vetävä ja tilankäytöltään säästeliäs puunpolttolaite, siis jos ei haluta raahata kaminaa. Mutta miksi semmoinen pitäisi olla ihan tavalliseen taivasalla keittelyyn?? Ilman työkaluja (puukko mukana joka tapauksessa) syntyy kynsitulet hyvin helposti, ja niistähän isonee minkälainen rovio vain. Sangallinen Trangian 1,5 litran kattila kannella painaa karvan päälle 200 g, kapasitetti kahdelle. Työtehoa saa huomattavasti lisää Gränsforsin minikirveellä ja Fiskarsin pikkusahalla, lisäpaino yhteensä karvan vajaa 500 g. Kyseistä yhdistelmää olen käyttänyt pari vuotta metsällä, joskin useimmiten mukana on vain tuo minikirves (370 g teräsuojineen). Tämä on kovasti perinteinen tapa mutta juuri siksi erittäin toimiva. Risukeittimiin liittyvä nysväys vistottaa aivan periaatetasolla: tehdään yksinkertaisesta asiasta vaikea.

Retkeilyalueen voi valita ”hieman” vapaammin kun käyttää risukeitintä kynsitulien sijaan.

@Korpijaakko wrote:

Kuten ultramara sanoi: lisää valinnan vapautta.

Mahtaako olla näin? Risukeitin sopii huonosti teltan kanssa liikkuvalle, koska sitä ei voi käyttää teltan suojassa kuten tavallista keitintä. Ja tästä seuraa se, että se on epäkäytännöllinen räkkäaikana, koska keittely täytyy tehdä räkkäpilven keskellä. Sama pätee sadekeleihin. Polttopuuhuolto täysin puuttomalla seudulla vaatii kohtalaista panostusta, eikä sadekeli tee siitäkään herkkua. Näistä syistä risukeitin ei itselleni tule kyseeseen kesäkuun puolivälin ja syyskuun alun välisenä aikana, eikä avotunturissa. Eikä myöskään tulistelu samoista syistä.

Risukeitin voisi toimia syksyisin louteen kaverina. Mutta silloin käytännössä menetetään mahdollisuus kuivata kamppeita louteen suojassa. Se on iso puute. Liian iso.

Jäljelle jää illuusio, että risukeitintä voi käyttää ”missä vain”.

@Korpijaakko wrote:

Olen siinä mielessä ABUn kanssa samaa mieltä, että risukeitin tietynlainen niche-tuote: Se ei ole kaasukeitin (voi käyttää sisäteltassa, idioottivarma), eikä nuotio (lämmittää ja mahdollistaa varusteiden kuivattelun) vaan jotain siltä väliltä, mutta sillekin on mielestäni oma rakonsa.

Risukeitin kuuluu vähän samaan kategoriaan kuin lumikengät: kelvottomia pitkäaikaiseen ja riippumattomaan käyttöön, mutta näppärä apu silloin tällöin. Yhdistämällä lumikengillä liikkumisen ja risukeittimellä kokkauksen ollaan melko lähellä huonojen valintojen maksimia 😎

@Hamalainen wrote:

Ja minkähän verran kokemusta Abulla on risukeittimistä, kun noin syvällä rintaäänellä moittii risukeittimiä. Ymmärrän että silloin talvisodan jälkeen ei ollut risukeittimiä kun Abu on kokemuksensa hankkinut. Nämä risukeittimet ovat ekologista nykyaikaa ja yksi kiva lisä harrastukseen. Voin joskus tavatessa opastaa Abua nykyaikaan 😉 Olen käyttänyt Künzi risukeitintä pari vuotta pääasiassa syksyllä ja talvella. Keitin on mukavaa puuhastelua reissulla, ruoat valmistuvat mukavasti. Jos on oikein huono keli niin mukana kulkee Trangia kaasukeitin ja pieni kaasupullo varalla. Trangia kaasukeitin sopii Künziin heittämällä. Kaasukeitintä olen tarvinnut ainoastaan kerran.

Risukeitin ei ole rakettitiedettä. Olen nähnyt sellaisen tositoimissa. En tarvitse sen kummempaa opastusta risukeittimen käytöön, taikka siihen missä olosuhteissa se on käyttökelpoinen. 40 vuoden kokemus ympärivuotisesta eräelämästä leveyspiirin 64 ja Jäämeren rajaamalla alueella Pohjolassa helpottaa kummasti johtopäätösten tekoa.

Onkin sitten hupaisaa lainata aatoksia, jossa kerrotaan, että parin vuoden ajan on kannettu 1 kg:n keitintä, jossa ei ole mukana kattiloita, kertojan mukaan hyvin kokemuksin sillä tarkennuksella, että yhden (1) kerran kertojalle oli sattunut ns. ”huono keli”. Hurjaa!

Ahkiossa kulkee raskaampi keitinvarustus, jonka ominaisuuksista ei voi tinkiä paljakassa talvella. Reppuun laitettava keitin, joka siis pitää kantaa, ei saa painaa nykyaikana juuri 300 g enempää per lärvi per viikko (sisältäen polttoaineet, ilman kattiloita). Toki jos puhutaan ihan kotikulmilla tapahtuvasta päiväretkeilystä, en näkisi mitään ongelmaa kantaa Kuntsi-risukeitintä ja Trangian kaasupoltinta mukana.

Terve

Itse ostin vuosi sitten juuvi polttimen. Kallis oli mutta olen ollut tosi tyytyväinen.
Tehtiin sille kaveriksi kota ( http://www.andersj.se/ ) sivuston ohjeen mukaan.

Vaikka poltin on pieni niin kyllä se kodan lämmittää. Ja puuta kuluu mielestäni vähemmän jos vertaa nuotioon.
Pientä tikkua on helppo kerätä ( alaoksia ym. ) niin illan tarpeet kerää nopeasti. Puhallin polttaa sen verran puhtaasti että savut ei jää sisälle pyörimään, joten naama ei ole mustana savusta.

Omat kokomukset on pelkästään positiivisia. Vaelluksella en ole vielä käyttänyt, mutta käyttäisin jos nyt olisin lähdössä.

Perttu

@luuppi wrote:

Terve, ”Jaakko”, miten ovat kayttokokemuksesi BushBuddysta 2 v myohemmin? Suojaksi sille kooltaan on ihan ”nappi” on muuten 1.4 litran SnowPeak Ti kattila
– itse kaytan vahan isompaa, jotta muutkin tarvittavat on kasilla heti kun nokipussin avaa; Titaniumhan ei naarmuunnu, jos olisi alu, niin tarvisi huivia tai kuplamuovia tai jotain muuta valiiin
– myos kannattaa harkita uutta 006 mallia, jossa teraslevy ylaosassa on puolet paksumpaa kuin alunperin BBU mallissasi (ettei kay niin, etta niitit irtoaa, viela hankalampi korjata kuin kattilakahvojen ruuveja). Tosin jos kaverilla on ’spot welding’ kone, niin silloin ei temppu eika mikaan; mulla vaan ei ole sellaisia kavereita

Käyttöä on tullut aika vähän ja helpoissa oloissa, joten toimii ihan odotetusti. Itselläni tuo on jäänyt vähän väliinputoajaksi, mutta onhan se mukava lisä arsenaaliin.

Itselläni kattilana on Evernew Pasta Pot (noin litrainen titaani kattila). Kahdelle se välttää jos vain keittää vettä, yhdelle hyvä. Napakasti istuva kansi ja kaatoreiät ovat hyvät, mm. pannukahvin purut jäävät ”sihtiin”. Kattila on nähnyt enemmän käyttöä nuotiolla ja toimii siinäkin loistavasti.

En nyt oikein ymmärrä tuota miltei fanaattista risupolttimien vastustamista? Olen itse käyttänyt vuosikausia eri olosuhteissa risukeitintä ja takaisin kaasuun tai trangiaan en vaihda kuin poikkeustapauksissa. Kaasupurkkien kanniskelu jätteineen ei oikein enää viehätä. Hyvä väline oikein käytettynä ja ennakkoluulottomasti tutustuen.

😉