En kelkkaile, vaikka kelkkailijoiden kriteerein ajateltuna kelkkailuparatiisissa asunkin. Jussan mainitsemat työajot ymmärrän hyvin, mutta siihen se ymmärrys sitten loppuukin. Ainoa kelkkaura jonka hyväksyn johtaa mutkittelematta romuttamolle.
Itsellenikin ehdotettiin jokunen vuosi sitten, että voisimmeko nimellistä korvausta vastaan vetää uuden kelkkareitin mailleni, lähimmilleen noin 350 metrin päähän talosta. Oli helppo vastata, että ei. Eniten koko touhussa hämmästytti se, että puhelintiedustelija kertoi, että kyseistä hanketta veti paikallinen ympäristökeskus (huom. tapahtui jo ennen Paulan aikaa); vähän sama asia kuin jos puolustusministeriön alainen laitos alkaisi hommaamaan aseistariisuntaa.
Olen kuitenkin pariin kertaan kokeillut (sen takia, että voin lajin haukkua 👿 ) tätä turistikelkkailuakin. Hoopoa hommaa alusta loppuun. Bensa haisee ja pärinä käy hermoille. Ajella nytkytellään valmiiksi poljettua möykkelikköä ja välistä joku vekkuli näkyy kurvaavan aukeaksi luulemansa paikan yli, jossa pyyhkäistään latvat pois muutamalta kymmeneltä/sadalta sopivan mittaiselta männyntaimelta. Lakiin tuli saada nopeutetussa aikataulussa omat lukunsa, joilla kriminalisoidaan kaikki muu kuin kelkkojen työ- ja viranomaiskäyttö.