TrekkInn

Teltan valinta – minkälainen on hyvä teltta?

Avatar: Tuomas Tolppi
Tuomas Tolppi

Hyvä teltta on yksi vaelluksen ja yön yli retkien perusvarusteista. Vaihtoehtojakin teltalle toki löytyy, mutta valtaosa vaeltajista majoittuu teltassa. Telttamerkkejä ja -malleja on markkinoilla lukuisia, mistä johtuen teltan valinta voikin osoittautua yhdeksi vaikeimmista varustehankinnoista.

Teltan valintaa helpottaakseen on hyvä pohtia ainakin seuraavia seikkoja:

  • Millaisissa olosuhteissa telttaa tullaan käyttämään?
  • Kuinka monta henkilöä telttaan tulee enimmillään mahtua?
  • Onko teltan oltava mahdollisimman kevyt?

Mahdollisimman hyvä teltta vaellukselle olisi kevyt, tilava, kestävä, helposti pystytettävä ja pieneen pakkautuva. Tällaisen yhdistelmän löytäminen, varsinkin järkevään hintaan, on lähes mahdotonta.

Useimmiten teltan valinta osoittautuukin kompromissiksi eri ominaisuuksien välillä.

Tunneliteltta vai kupoliteltta?

Vaelluskäytössä yleisimmät telttamallit ovat kupoliteltta ja tunneliteltta. Muita malleja ovat esimerkiksi geodeettinen teltta, sekä eri malleja yhdistelevä hybriditeltta. Myös perinteisellä harjateltalla on omat vankkumattomat kannattajansa.

Hilleberg Nammatj 3 GT on neljän vuodenajan tunneliteltta kolmelle hengelle.

Tunneliteltan vahvuutena on monesti tilava absidi eli eteinen. Absidi toimii huonolla säällä suojaisana paikkana ruoanlaittoon, minkä lisäksi absidissa on kätevä säilyttää vaelluskenkiä ja muita varusteita sateelta suojassa. Kupoliteltassa absidi voi olla hyvinkin pieni, mutta tunneliteltoissa absidin pinta-ala saattaa olla puolet koko teltan pinta-alasta.

Kupoliteltat ovat niin sanottuja itseseisovia eli itsestään seisovia tai vapaasti seisovia telttoja. Sillä tarkoitetaan, että telttaa ei tarvitse kiinnittää telttanaruilla ja -kiiloilla maahan teltan pystyssä pysymiseen, vaan telttakaarien kiinnittäminen kankaaseen riittää. Toki myös itseseisovat teltat kannattaa kiinnittää maahan, jos tiedossa on vähänkään tuulisemmat olosuhteet.

Valinta tehdään tarpeiden mukaan

Vaellustelttoja on saatavilla suunniteltuna eri olosuhteisiin. Luokitteluna käytetään usein jaottelua kesätelttoihin, kolmen vuodenajan telttoihin ja neljän vuodenajan telttoihin.

Kolmen vuodenajan teltta on suunniteltu käytettäviksi keväällä, kesällä ja syksyllä. Neljän vuodenajan telttaa eli talvitelttaa voidaan käyttää myös talvella. Kesäteltta on yleensä suunniteltu mahdollisimman sopivaksi lämpimiin olosuhteisiin kiinnittämällä huomiota hyvään ilmanvaihtoon.

Fjällräven Abisko View 2 on kahden hengen kupoliteltta kolmen vuodenajan käyttöön.

Talviteltta on rakenteeltaan kestävämpi: telttakaaret ovat kestävämmät ja teltan kankaat paksumpia. Talviteltta on lisäksi suunniteltu siten, että se kestää mahdollisen lumikuorman kertymisen teltan päälle. Näistä syistä johtuen talviteltat ovat painavampia, eikä sellaisen hankkiminen pelkästään keväästä syksyyn tehtäville vaelluksille ole järkevää.

Hyvänä ohjenuorana voikin pitää sitä, että valitsee sellaisen teltan, joka kestää pahimmat mahdolliset olosuhteet, mitä vaelluksella voi eteen tulla.

Teltan vedenpitävyys määritellään vesipilariarvona, joka kertoo mikä on teltassa käytettyjen kankaiden vedenpitävyys. Niin sanotusti ”vedenpitävänä” pidetään 1500 mm:n vesipilariarvoa. Suuressa osassa telttoja arvo onkin vähintään 1500 mm.

Neljän hengen teltta onkin kolmen hengen teltta?

Jos haluaa vähänkään ylimääräistä tilaa telttaansa, kannattaa suhtautua valmistajien ilmoittamiin henkilömääriin kriittisesti. Ilmoitetuilla määrillä ei ylimääräistä tilaa telttaan yleensä kovin paljoa jää.

Jos teltta on valmistajan mukaan kahden hengen teltta, on se käytännössä monesti toimivampi yhden hengen telttana. Henkilömäärä onkin usein määritelty siten, että kuinka monta henkilöä mahtuu nukkumaan sisäteltan pinta-alalle.

Tunneliteltoissa, joissa on isompi apsidi, voi valmistajan ilmoittamaa mitoitusta noudattaa hieman paremmin, koska apsidissa on mahdollista säilyttää enemmän varusteita.

Minkälainen on hyvä teltta?

Vaellustelttaa ostaessa kannattaa tarkistaa, että telttakangas on kestävän tuntuinen. Ulkokankaassa voi olla lisäksi ripstop-kudonta, joka estää kankaan mahdollisen repeämisen tehokkaasti. Pohjakankaan tulee kestää risuisen ja kivikkoisenkin maaston.

Kiinnitysnarujen ja telttakaarien on oltava kestäviä sekä maakiilojen taipumattomia. Hyvissä teltoissa kaaret ja kiilat on valmistettu alumiinista. Kalleimmissa malleissa kaaret voivat olla myös hiilikuitua, mikä on alumiinia kevyempää. Halvoissa teltoissa kaaret on yleensä valmistettu lasikuidusta.

Kiinnitysnaruissa olisi hyvä olla lukot, jotka mahdollistavat narujen säädön ilman kiilojen siirtoa.

Laadukas vaellusteltta kestää vuosia.

Hyvässä teltassa tuuletus on riittävää, jottei kosteus pääse kertymään telttakankaan sisäpuolelle. Ilmanvaihto voidaan toteuttaa monella tapaa. Yleensä teltassa on yksi tai useampia tuuletusaukkoja, joita voi säätää vetoketjuilla tai tarroilla. Ilmanvaihtoon vaikuttaa myöskin se, kuinka hyvin ilma pääsee kiertämään ulkokankaan ja sisäkankaan välisessä tilassa.

Enää ei kannata myöskään tyytyä telttaan, jonka sisältä ei juurikaan näe maisemia. Nykyaikaisissa vaellusteltoissa on yhä useammin ainakin osittain ylösrullattavat ulko-teltat, mikä mahdollistaa merkittävästi paremmat näkymät teltasta.

Teltan pohjan suojaksi on saatavilla joko mallikohtaisia tai yleiskäyttöön soveltuvia pohjakankaita (englanniksi footprint), jotka asetellaan teltan alle ennen pystytystä. Tällainen pohjakangas suojaa teltan pohjaa ja voi toimia lisäksi absidin lattiana.

Usein vaellusteltoissa on käytännöllisiä yksityiskohtia, kuten esimerkiksi kuivausnaruja tai säilytystaskuja.

Teltan sisäkorkeuteen kannattaa kiinnittää huomiota. Sisäkorkeutta tulisi olla ainakin sen verran, ettei pää ota kiinni kattoon istuma-asennossa.

Vaellustelttojen painot alkavat yleisesti ottaen noin reilusta yhdestä kilosta. Kevyt teltta kahdelle saattaa kuitenkin painaa reilusti alle kilon, mutta tällöin joudutaan yleensä tinkimään joistain ominaisuuksista. Vaellussauvojen varaan pystytettävät teltat ovat poikkeus, koska telttaan ei tarvitse erikseen telttakaaria.

Teltan värin valinta

Teltan värin valinta on yksi asioista, mihin ei välttämättä kiinnitä huomiota. Värillä on kuitenkin oma merkityksensä.

Teltta, jossa käytetään tummaa väriä, ovat sisältä pimeämpiä kuin vaaleammat värit. Kirkkaat värit puolestaan ovat turvallisempie. Hätätilanteessa kirkas väri löytyy helpommin kuin maastoon sulautuva väri. Sama koskee myös takaisin leiripaikalle löytämistä.

Jotkut värit houkuttelevat hyönteisiä enemmän kuin toiset. Esimerkiksi keltaisen värin sanotaan houkuttelevan hyönteisiä. Toisaalta vihreä teltta ei yleensä ympäristöstään merkittävästi eroa, eikä myöskään houkuttele hyönteisiä.

Halpa teltta?

Kaupasta voi löytyä houkuttelevan halpa teltta muutamalla kympillä. Panostamalla telttaan enemmän voi kuitenkin olla luottavainen, että teltta varmasti kestää vaelluksella. Halvoissa teltoissa käytetään tietysti halpoja materiaaleja, jotka eivät ole järin kestäviä. Muun muassa tästä johtuen laadukkaammalla teltalla on käyttövuosia varmasti enemmän.

Halpa teltta on monesti yksikerroksinen, jolloin sen ilmanvaihto on huono. Absidia ei välttämättä ole ollenkaan, ja kaaret on valmistettu alumiinia painavammasta ja heikommasta lasikuidusta. Halpa teltta on myös lähes poikkeuksetta reilusti painavampi, kuin vastaavan kokoinen laadukas teltta.

Alle sadan euron voi laadukkaan vaellusteltan hankinta olla mahdotonta, mutta alle kahdensadan voi sellaisen jo hyvinkin löytää — varsinkin sopivan alennuksen sattuessa kohdalle.

Jos on valmis maksamaan teltastaan yli 200 euroa, on tarjontaa todella paljon ja huolellisesti valittuna löytää varmasti sopivan teltan vuosiksi eteenpäin. Vaellusteltta onkin yksi varusteista, johon panostaminen on suositeltavaa.

Teltan pystytys ja telttapaikan valinta

Uuden teltan pystyttämistä kannattaa harjoitella muutamia kertoja ennen vaellukselle lähtöä. Jos vaelluksella telttaa pystyttäessä alkaa vaikkapa sataa rankasti, ei ole järkevää tuhlata aikaa mietiskelyyn, että mikä osa tulee mihinkin.

Vaelluksella teltan pystyttäminen alkaa sopivan telttapaikan etsimisellä. Sopivalta paikalta ei kummoisia vaadita: teltan kokoinen, kohtalaisen tasainen kohta täyttää useimmiten vaatimukset. Maa voi olla sateesta kostea, mutta esimerkiksi kosteaa sammalta kannattaa vältellä, vaikka se voisi pehmeytensä ansiosta nukkumisalustana houkutellakin.

Isompia ja teräviä kiviä kannattaa myös vältellä, vaikka laadukkaan vaellusteltan pohjakangas kestää kovaakin käyttöä.

Kovalla tuulella teltta kannattaa pystyttää tuulen suuntaisesti. Riippuen teltan mallista suoraan sivulta puhaltava kova tuuli voi rasittaa telttaa tarpeettoman paljon.

Teltan pakkaaminen

Teltan pakkaamisessa tulee huolehtia, että kaikki kiilat, narut ja kaaret tulevat mukaan. Illalla voi olla ikävä yllätys edessä, kun huomaa että yksi kaari on jäänyt edelliseen telttapaikkaan.

Jos yöllä on satanut, kannattaa telttakangas puistella kuivaksi. Kangas jää joka tapauksessa hieman kosteaksi, eikä tällöin sen pakkaaminen ole iso ongelma. Hyvä tapa onkin pakata teltta erilleen vaihtovaatteista ja muista kosteudesta mahdollisesti kärsivistä varusteista. Pakkaamiseen voi käyttää esimerkiksi kevyttä kuivapussia.

Mukana voi olla myös rätti, jolla teltasta kuivaa enimmät kosteudet. Yksikerroksisen teltan kanssa rätti on melkeinpä pakollinen, sillä teltan sisälle kerääntyvä kondensio voi aiheuttaa hankaluuksia.

Vaelluksen jälkeen teltta tulee tuulettaa huolellisesti ennen varastointia. Kiiloista ja kaarista kannattaa myös pyyhkiä isoimmat liat pois. Telttakankaat olisi hyvä varastoida väljemmin, kuin ahdattuna varsinaiseen pakkauspussiin. Kun teltta otetaan esille seuraavaa reissua varten, kannattaa se pystyttää kertaalleen tarkistusta varten.

Kun teltalle on tullut ikää tai runsaasti käyttökertoja, voivat teltan vedenpitäviksi teipatut tai liimatut saumat alkaa repsottamaan. Saumojen kuntoa kannattaakin tarkkailla, ja tehdä mahdollisia korjauksia tarvittaessa. Saumoja voi teipata tai liimata uudelleen, riippuen siitä miten tiivistäminen oli alunperin tehty.

Jos teltan mukana on tullut korjaustarvikkeet, kannattaa ne ottaa mukaan vaellukselle. Korjaustarvikkeisiin kuuluu usein ainakin kangaspala paikkausta varten sekä holkki rikkoutuneen kaaren korjaamiseen. Ommeltava kangaspala kannattaa kuitenkin korvata teltan materiaaliin sopivalla liimattavalla paikalla tai vastaavalla teipillä.

Usein kysytyt kysymykset

Tarvitseeko telttaan erillisen pohjakankaan?

Useat valmistajat myyvät telttoihinsa mallikohtaisia pohjakankaita. Pohjakankaan eli footprintin tarpeellisuus on kuitenkin tapauskohtaista. Kaikista kevyimmissä teltoissa pohjakankaalle voi olla todellinen tarve. Toisaalta vahvaa pohjakangasta käyttävä teltta ei tavanomaisissa olosuhteissa pohjakangasta tarvitse.

Pienen reiän ilmestyminen teltan pohjaan ei ole suuri ongelma. Materiaaliin sopivalla liimattavalla paikalla tai vastaavalla teipillä reiän saa helposti paikattua kesken matkankin. Jos reikiä muodostuu käytön myötä enemmänkin, voi olla tarpeen harkita erillistä pohjakangasta.

Pohjakankaan voi tehdä myös itse haluamastaan kankaasta. Hyvä vaihtoehto on leikata pohjakangas jostakin kevyestä ja kestävästä materiaalista. Kevytretkeilijöiden suosimia materiaaleja ovat Tyvek ja Polycro.

Kategoriat ja avainsanat

Ei kommentteja

Alevahti.fi