Jos se noin menisi, kuten Kösteri järkeili, niin mikäpäs siinä. Pahoin kuitenkin pelkään, että siinä vaiheessa kun valtaan pääsisi luonnonsuojeluun erityisen vihamielisesti suhtautuva hallitus alkaisi suojelualueiden realisoiminen kiinteistöveron pelossa metsätalouskäyttöön.
Avaukseni oli ehkä hieman turhankin happaman sävyinen sallalaisia kohtaan. Täytynee vetää hieman takaisin ja todeta, että olisi kenties paikallaan että valtio jakaisi jossain muodossa suurempia täkyjä näille suojelualuekunnille eli olen jossain mielessä samaa mieltä Väyrysen kassa. Kyllähän Salla hyötyy jo nyt suojelualueistaan matkailun kautta ja sen lisäksi kuntalaisilla on käytössään huikaisevan hienoja metsästys-, marjastus- ja ulkoilualueita. Mainittujen hyvien lisäksi metsähallituksella on itsensämainostamiskeskus Hautajärvellä, joka työllistää sekin ihmisiä. Ja kylläpä ne työllistävät ne retkeilyalueiden pitkospuiden tekemiset ja laavujen huollotkin muutaman ihmisen.
Itse lähtisin jakamaan niitä porkkanoita jollakin muulla tapaa kuin verotusoikeuden tai suoran tulonjaon kautta. Valtiolla on Sallassakin poskettoman paljon talousrääseiköitä, joilla ei ole minkäänlaista suojeluarvoa. Kun ne maat on kerran pilattu tulisi niiden kautta työllistää muitakin kuin päätehakkuuta tekeviä monitoimikoneita. Eli mielestäni valtion tulisi muistaa suojelukuntia/ puolta Lappia sillä, että alueen metsätaloutta hoidettaisiin miestyövaltaisemmin kuin nykyään. Metsähallituksen viimeaikainen linja on kuitenkin Lapissa ollut, että kaikista metsureista pitäisi päästä eroon ja mahdollisimman pian. Ihmistyö ei ole tietenkään kaikkein kannattavin sijoitus tätä nykyä, mutta samaa voidaan sanoa myös lappilaisesta metsätaloudesta kokonaisuudessaan; päätehakataan mm. 50 kuution/ ha leimikoita rakan reunasta ja rahallinen saanto on yhtä suuri mitä uudistamiseen käytetään. Ei siinä päättömyydessä muutaman sadan metsurin ylläpito mitään suurta vaikuttaisi.
Jokatapauksessa mielenkiinnolla tuota asian etenemistä on seurattava.
