Valmistajat ja mallistot

Nii-i. Kliseisesti vastattuna todettakoon, että kengät tulee valita käyttötarpeen ja jalan mukaan. Jos jalat ovat lattanat, jalkaterät osoittavat vähänkin liikaa ulos tai askellus ei ole hyvä, tulee kenkävalintaan kiinnittää erityistä huomiota. Tällaiselle jalalle suosittelisin mieluummin keskijäykkää vaelluskenkää kuin kumisaapasta. Jos käyttää jälkimmäistä, tulee valita kärjeltään tilava malli ja varustaa kenkä laadukkaalla pohjallisella (mitä niissä muutoin hyvissä kumisaappaissa ei välttämättä ole).

Jos askellus ja jalat ovat kunnossa ei ole niin väliä jalan kannalta kumman valitsee. Jos liikkuu kovilla (metsä)maastoilla, vaelluspoluilla ja ylittää tämän tästä vesiä on kumikenkä parempi. Jos liikkuu kantavilla suomaastoilla, runsassammaleisilla(-varpuisilla) metsämailla tai sopivan muhkuraisessa rakassa on vaelluskenkä parempi. Kumikengän eduksi luettakoon nopeampi kuivuminen ja jalkineen nopeampi jalkaanlaitto, mutta toisekseen vaellusjalkineen kosteus (erityisesti jalkaan laitettaessa) ei tunnu läheskään yhtä vastenmieliselle kuin kumikengän. Kumikengän eduksi laskettakoon vähempi huoltotarve sekä se, ettei niitä tarvitse ajaa samalla tavalla sisään kuin vaelluskenkiä. Esim. viimesyksynä käyttöön ottamani Viking hunterit vaativat useamman viikon tiiviin käytön ennenkuin ne tuntuivat nk. omille.

Mainitsemistasi kengistä Tretornin kullen näyttää kokolailla lyhytvartiselle tapaukselle Nokia-verrokeihin nähden. Itselläni ei ole kokemusta noista nauhotetuista nokialaisista vaan olen mennä rontostanut puoli ihmisikää kontioilla ja muilla vastaanvanlaisilla nokialaisilla. Viimeisen kymmenen vuoden aikana olen vaihtanut pikkuhiljaa nokialaiset pitkävartisiin tretornheihin (esim. acca). Syynä se, että kestävät paremmin kuin aiemmin käyttämäni nokialaiset ja istuvat paremmin jalkaan milloin mennään pitkiä matkoja. Nokian mallit olen alistanut pihapuuhasteluihin ja pikkukävelyihin.

Kysymilläsi sukilla ei mielestäni niin väliä vaikka löytyy iso läjä porukkaa joka muuta väittää. Istuva napakka normaali arkialussukka ja sen päälle villasukka ja jos jalassa pysyvät ilman ruttaantumista eikä rakkoja tule niin se on siinä. Jokatapauksessa on paikallaan, että tyypittelet niitä uusia kenkiäsi ennen reissua muutamaan kertaan ja kokeilet hieman niitä sukkavalintojasi ettei reissussa tule yllätyksiä.

Muilla kamppeilla kuin kengillä ei kesävaelluksella ole niin väliä. Itse heittäisin pari reissua suunnilleen niillä vaatteilla mitä kaapista löytyy ja miettisin sen jälkeen hankinnat uudelleen. Tuulen- ja vedenkestävyyden autuaaksi tekevään voimaan en itse lappivaelluksilla usko (ainakaan kesällä). Mitä tiiviimpi tex-tapaus päällä kulkee sen vastenmielisempi tunnelma vaikka jokainen puvun vetoketju repsottaisi sepposen selällään. Ts. kevyt ilmava vaatetus ja jos eristystä tarvitaan toimii kevyt erillinen sadesuojaus paremmin kuin kalvovaate, joiden hengittävyys ei ole mainoksista huolimatta mainittavasti parempi kuin muovipussilla. Tässä asiassa on tietenkin eroja ihmisten välillä. Itse hikoan herkästi ja olen kokenut nuo teksit itselleni sopiviksi vain vähäistä liikuntaa vaativiin hommiin.

”Olisikohan siis Tretornin Sarek TT:t mahdollisesti parempi vaihtoehto kuin Nokian Trek Outlast (olettaen, että molemmat istuvat jalkaan yhtä hyvin)?”

En ole edes kokeillut Nokia Trek Outlastia, joten en uskalla ottaa ehdotonta kantaa tuohon paremmuuteen. Lujuuden suhteen pidän kuitenkin Tretornin tuotteita parempina. Tämä mielipide vahvistui viime syksynä,kun astelin muutaman viikon vanhoilla Nokian Finnwaldeilla suota pitkin ja ei muuta kuin puutikku pohjasta läpi! Hieman tulitikkua paksumpi tikku tosiaan tunkeutui kantapään kohdalta läpi ja nuo pohjapuolen vuodot ovat vielä melko hankalia korjattavia. Noita ihmeellisiä hajoamisia on nokialaisten kanssa ollut muitakin (on tosin myönnettävä että nokialaisista on kokemuksia selvästi enemmän kuin tretorneista). Pari kertaa on joku karahka repäissyt nokialaisiin repsottavan palkeenkielen ja kiusallisen usein kohtuullisen uusi nokialainen alkaa pykimään puhki nilkan kohdalta. Outlast näyttää jämerämmälle kengälle kuin finnwald, joten siitä mallista tuskin tikut läpi tulevat.

Liekö kuvitelmaa tai luulottelua, mutta mielestäni nokialaisten laatu tipahti parilla pykälällä 90-luvun loppupuolella. Materiaaleja ohennettiin ja kenkä keveni, mutta samalla menetettiin niitä kestävyysominaisuuksia. Tuosta jalkineen keveydestähän vaihdettiin taannoin mielipiteitä http://www.vaell.us/keskustelu/viewtopic.php?f=7&t=689 ja sekin asiahan se kannattaa siinä jalkinevalinnassa huomioida.

Kun tuolla aiemmin mainitsin kumikenkien korjaamisesta, niin nykyisinhän on saatavana hyviä paikkausmassoja korjausta varten. Ovat niin päteviä tapauksia, että kun varautuu pienellä putkilolla reissua varten saa kengän korjattua lämpimissä olosuhteissa vaikka siellä reissusssa. Viime kesänä tuli yhtenä iltana massailtua puolen suvun nilkkapykineet nokialaiset vedenpitävään kuntoon. Ne massan roiskeet eivät silmään kovin hyvälle näytä, mutta pitävät ja pysyvät moninverroin paremmin kuin ne klassiset irtopaikat.

Ensimmäisiksi vaelluskengiksi kannattaa hankkia omiin jalkoihin hyvin istuvat kumpparit. Ota suosikkisukkasi (ohuet ja paksut) mukaan ja käy sovittamassa kaikki kumisaappaat mitä tarjolla on. Istuvuus on hyvä kun kumpparin saa kosteana juuri ja juuri itse pois jalasta. Siis napakasti istuva, joka ei purista mistään. Neopreeni, outlast, tms. vuoret hidastavat kuivumista, vältä.

Kumpparien etuna on se, että niillä pääsee kaikenlaisissa maastoissa, olipa kuivaa tai märkää. Ne ovat purojen/jokien ylityksissä hyvät, koska niissä on vartta. Kumpparit kuivuvat nopeasti. Ja kun se saa kätevästi pois jalasta, sukkia voi kuivatella vaikka joka tauolla.

Kumpparit kestävät semmoset 2-3 vuotta ja maksavat 50-100 euroa. Omiin jalkoihin Nokian Trek+ on sopinut erinomaiseti. Niissä on normaalia tukevampi pohja, ei tunnu kivet pohjan läpi.

Mutta tärkeintä on, että kengät istuvat hyvin juuri omiin jalkoihisi.