Käytämme evästeitä (cookies) parantaaksemme sivujemme toimintaa ja käyttäjäystävällisyyttä. Jatkamalla sivujen selailua muuttamatta asetuksiasi, sallit evästeiden käytön tällä sivustolla. OK
Valitse sivu

Pitkä vaellus läpi Finnmarkenin

Keskusteluihin kirjoittaminen on toistaiseksi suljettu.

Olet täällä: Vaellus ja retkeilyKeskusteluVaelluskohteet Skandinavia Pitkä vaellus läpi Finnmarkenin

Tämä aihe sisältää 13 vastaukset, 6 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi  ABU 8 vuotta, 2 kuukautta sitten.

Esillä 14 viestiä, 1 - 14 (kaikkiaan 14)
  • Julkaisija
    Viestit
  • #3787

    ABU
    Katsoja

    Otsakkeen reissu tuli tehtyä tänä kesänä. Vaelsin yksin. Siis Vuoreija-Tana Bru-Lakselv-Masi-Kilpisjärvi. Aikaa meni 27 päivää, joista 24 päivänä kävelyä. Reitin murtoviivan pituus kartalla oli n. 520 km, johon voidaan lisätä n. 15 %, jolloin päästään about samaan kuin kepsiloki mittaa. Finnmark tuli nähtyä melkoisena panoraamana.

    Riittävä fyysinen kunto, repun keveys, ongelmattomat jalkineet sekä kunnollisen levon mahdollistanut makuualusta olivat keskeisimmät asiat, joiden avulla tämä haave tuli toteutettua. Fyysisenä suorituksena vaellus ei ollut läheskään elämäni raskain yhtäjaksoinen ponnistus, mutta tietenkin melko kova homma on patikoida noin pitkä matka. Kävelykunto oli ensimmäisen viikon jälkeen rautaa.

    Säät olivat melko viileät ja kuurosateiset, mutta ainoastaan jokien ja jänkien tulviminen aiheutti hieman päänvaivaa.

    Ruuan ja kaasun kulutukseen syntyi poikkeuksellisen hyvä tuntuma. Kaasua muuten kului koko aikana täsmälleen 670 g ja keittokertoja oli 59 kpl.

    #4989

    Kosteri
    Katsoja

    Eikös tällaisista urotöistä yleensä ole tapana tehdä nettisivusto täynnä omakehua ja sponsorien mainoksia? Kuukkeli ainakaan vielä mitään löytänyt…

    Piti oikein kartasta katsoa missä nämä Vuoreijat, Masit ym ovat ja alkoi kiinnostamaan, minkälaista maastoa siellä mahtaa olla. Ei sillä, että meikäläisen kunnolla olisi tuollaiselle reissulle mitään asiaa, mutta jos joskus jonkun pätkän hissuksiin yrittäsi. Saisitko esim nettiin kuvia ja reittiselostusta? Kai sulla oli gepsi päällä koko ajan?

    #4990

    ABU
    Katsoja

    @Kösteri wrote:

    Eikös tällaisista urotöistä yleensä ole tapana tehdä nettisivusto täynnä omakehua ja sponsorien mainoksia? Kuukkeli ainakaan vielä mitään löytänyt…

    Piti oikein kartasta katsoa missä nämä Vuoreijat, Masit ym ovat ja alkoi kiinnostamaan, minkälaista maastoa siellä mahtaa olla. Ei sillä, että meikäläisen kunnolla olisi tuollaiselle reissulle mitään asiaa, mutta jos joskus jonkun pätkän hissuksiin yrittäsi. Saisitko esim nettiin kuvia ja reittiselostusta? Kai sulla oli gepsi päällä koko ajan.

    En ole oikein innostunut sponsoreista tms. Reittiselostus on ollut mielessä. Kepsi ei ollut päällä, mutta kunkin etapin jälkeen piirsin karttaan todellisen kulkureitin. Kepsissä oli varmuuden vuoksi 4-5 pistettä tallennettuna kullekin etapille, mutta eipä niitä tarvittu.

    Finnmarkissa on pääosin mukavat maastot kulkea. Muutama asia pitää muistaa. Norjan kartoilla on 20 m käyräväli, joten pienikin syherö käyrällä tarkoitti melkoista jontkaa maastossa. Karttaa siis kannattaa katsoa tarkasti. Valuma-alueeltaan ihan pienetkin joet ovat kaivaneet syviä uria maastoon, vastaavaa ei Suomessa ole. Varangilla monet joet ovat jo keskijuoksultaan sellaisia, että niistä pääsee yli vain helikopterilla, koska äkkijyrkillä vyörymätörmillä on korkeutta 50-100 m. Reittini kulki koko matkalla mahdollisimman lähellä vedenjakajaa, joten suuria ongelmia syvistä uomista ei ollut. Yksi tärkeä ongelmien välttämiskeino olivat kiikarit (Nikon HG 8×20) joiden avulla lähimmän 1-3 km reitinvalinta oli helppoa.

    En osaa nimetä noista etapeista suosikkiani. Varangin niemimaa Annijoelta itään on todella karu, ja Komag on satumaisen kaunis keskellä kuunmaisemaa, helmenään Björnskarvet, josta muuten pääsee läpi, mutta ei ihan joka jamppa. Lakselvin itä- ja länsipuolen tonniset tunturit ovat komeita, joskin vain Meritunturi tuhansine (!) poroineen ja leiripaikka Leavvnasjavrin rannalla olivat sykähdyttäviä. Masi on pieni ja kuppainen saamelaiskylä, mutta siellä on majapaikka (turistsentrum) ja kauppa, jossa on taatusti maailman kallein kalja. Reisajoen laakso on todella käymisen arvoinen paikka, vaikka olisit käynyt missä hyvänsä Skandinaviassa.

    Kalastusta harrastavalle Finnmark on paratiisi.

    Pitää vielä mainita, että Eskelisellä pääsee Tana Bruhun, Lakselviin ja Masiin, joten Finnmarkkiin pääsee julkisilla kätevästi. Vuoreijaan pitää varata hieman enemmän aikaa julkisilla.

    #4984

    Kosteri
    Katsoja

    @abu wrote:

    Reittiselostus on ollut mielessä. Kepsi ei ollut päällä, mutta kunkin etapin jälkeen piirsin karttaan todellisen kulkureitin. Kepsissä oli varmuuden vuoksi 4-5 pistettä tallennettuna kullekin etapille, mutta eipä niitä tarvittu.

    Sillä minä sitä gepsin päälläpitoa vaan, että sillä saa kätevästi reittiviivan kartalle jälkeen päin tarkasteltavaksi. Sitä kun ei aina pysty muistinvaraisesti kaikkia seikkailujaan kartalle piirtämään. Tämä toiminto onkin ainoa syy, miksi minä reissuillani Geko 201:a akkuineen mukana raahaan ja päällä pidän. Suunnistukseen en ole sitä tarvinnut.

    Geko syö pattereita 2 kpl noin 13 gramman AAA-patteria tai akkua päivässä. Finnmarkissa Abu olisi tarvinnut pattereita 26 g/pv x 27 päivää = yli 700 grammaa! Painoa voisi keventää aurinkolaturilla, mutta painaahan sekin jonkin verran ja akkuja tarvitaan jokunen joka tapauksessa.

    Kun Abu vielä tiedetään vannoutuneeksi grammariksi, niin gepsin kiinnipito on ymmärrettävää. Itse haluan tietää reittini kulun tarkasti ja käytän siihen gepsiä, mutta tyydynkin sitten hiukan lyhyempiin retkiin…

    #4985

    ABU
    Katsoja

    @Kösteri wrote:

    Sitä kun ei aina pysty muistinvaraisesti kaikkia seikkailujaan kartalle piirtämään.

    Koko reissulla pyörähdin yhden kerran, josta tuli n. 1 km ylimääräistä kävelyä. Tässäkin tapauksessa pystyn piirtämään kuljetun reitin varsin tarkasti.

    Suurin etu kepsistä on se, että se mittaa todellisen kuljetun matkan, siis ne myriaadit pienet mutkat, joita ei pysty 1:50 000 kartalle piirtämään. Jos asia siis jotakin kiinnostaa…

    #4986

    Kosteri
    Katsoja

    Joku erkkilamppeeni olisi lyönyt rumpua retkestä jo etukäteen ja raportoinut kännykällä retken kestäessä päivittäin kuvin ja sanoin, mutta tältä Abulta saa nyhtää tiedonmurusia yhden kerrallaan.

    Yksityiskohtaisia varustelistoja odotellaan, samoin kuvia ja karttapiirroksia! Puhumatakaan uskottavasta selityksestä siihen, mikä saa tervejärkiseksi luullun äijän ryhtymään tuollaiseen älyttömään hommaan ja ilmeisesti tuhlaamaan koko kesälomansa ittesä rääkkäämiseen, samaan aikaan kun täällä etelämpänä lojuttiin rannoilla vuosisadan ennätyshelteissä.

    #4987

    Jonkinlainen edes vaatimaton vaelluskertomus kuvineen olisi todella mielenkiintoinen. Mutta ehkä jokin alan lehtikin voisi olla siitl kiinnostunut?

    #4988

    ABU
    Katsoja

    @Kösteri wrote:

    Joku erkkilamppeeni olisi lyönyt rumpua retkestä jo etukäteen ja raportoinut kännykällä retken kestäessä päivittäin kuvin ja sanoin, mutta tältä Abulta saa nyhtää tiedonmurusia yhden kerrallaan.

    Yksityiskohtaisia varustelistoja odotellaan, samoin kuvia ja karttapiirroksia! Puhumatakaan uskottavasta selityksestä siihen, mikä saa tervejärkiseksi luullun äijän ryhtymään tuollaiseen älyttömään hommaan ja ilmeisesti tuhlaamaan koko kesälomansa ittesä rääkkäämiseen, samaan aikaan kun täällä etelämpänä lojuttiin rannoilla vuosisadan ennätyshelteissä.

    Miksi julkisuus maistuu nykyaikana niin makealta? Tätä olen ihmetellyt ja senpä takia olen toiminut toisin protestihengessä. Lähialueilla tehtävissä reissuissa ei tarvita sponsoreita, koska ei ole erityisiä kustannuksiakaan. Ylivoimaisesti hankalimmin järjestettävä resurssi tämmöiselle vaellukselle on aika. Ja vielä hankalampaa se olisi kahdelle. Kuukauden erossa olo perheestä ei ole herkkua mm. sen takia että kenttien löytyminen tekstaria varten oli jokapäiväinen stressi. Puhumattakaan tiedon janosta toisella puolella. No, meillä olikin vaelluksen puolivälissä kahden päivän loma perheen parissa, not bad.

    En myöskään voi yhtyä siihen että pitkän vaelluksen suunnittelu olisi kovin vaikeaa. Karttoja pitää hankkia enemmän kuin normaalisti. Ruokaa tarvitaan enemmän kuin normaalisti. Aikaisemmasta poikkeavaa oli vain se, että kävelin työmatkat 8 kuukautta ennen starttia. Kuntopohja kävelyyn oli hyvä ja samalla tuli hienosäädettyä sukkaosasto perusteellisesti, ja oli varmuus siitä käytössä on hyvät kengät (Nokian Trek+). Hankin kaikki kaasut (4×230 g) ja osan ruuista koko reissulle. Puhtaat vaatteet + ruokaa + karttoja tuli perheen mukana Lakselviin. Sama kassi siirtyi heidän mukanaan Masiin. Lähetin jo kovasti laihtuneen kassin Masista Eskelisellä Kilpisjärvelle, missä se odotti homman finaalia. En sanoisi että em. logistiikka oli kovinkaan vaativa operaatio.

    Reppu painoi ensimmäisen etapin alussa 14,8 kg. Sen jälkeen sitä ei punnittu, mutta ruokaa oli alussa hieman liikaa mukana, joten jokainen etappi alkoi alle 15 kilon repulla. Mielestäni yksityiskohtaisia varustelistoja on turha esitellä, koska vastaavia listoja on netti pullollaan. Kumppareiden lisäksi täytyy kyllä ylistää Termarin NeoAiria, joka on aivan fantastinen patja; nyt alkaa olla yli puolensataa yötä takana ja kyllä on nukuttanut eikä kestävyydessä mitään ongelmia!

    Ja että miksikö? Hyvä kysymys! Luultavasti siksi, että teen mielelläni uusia juttuja ja tässä oli uutta monella tasolla: kesto, yksin, uusia alueita, raudun kalastus. Toisaalta ei jäänyt kytyä, että pitäisi päästä uudestaan pitkälle vaellukselle. Eiköhän se ole tässä. Järjettömän kovaa kävelykuntoa jään kaipaamaan, sitä kun ei millään muulla keinolla saa.

    #4980

    f7391
    Katsoja

    Ruokalista olisi mielenkiintoista nähdä.

    #4981

    ABU
    Katsoja

    @f7391 wrote:

    Ruokalista olisi mielenkiintoista nähdä.

    Aikaisempien kokemusten perusteella tein kalan syönnistä sellaisen päätöksen, että sitä syödään vain illalla ja seuraavana aamuna, siis ei koskaan päivällä. Muutaman kerran kokosin vavan(t) hyvissä ajoin ennen leiripaikkaa, koska matkalla saattoi olla parempia kalapaikkoja kuin perillä. Toinen syy oli se, että tunnin pari kevyessä suolassa ollut file on helpompi paistaa kuin juuri joesta/järvestä repäisty. Useimmiten kuitenkin tappelin pannulla käpristyvien fileiden kanssa :mrgreen:

    No, ruokalista oli hieman yksitoikkoinen, about näin:

    Aamupala. Kattilaan 6-7 dl vettä. Kiehumista odotellessa taittokuksaan 1 pussi pikakaurapuuroa (Kuitu ja 4-viljaa OK, maustetut kamalia). 2 palalle näkkäriä reilusti voita ja päälle 4 sentin kerros graavikalaa TAI juusto+metukka. Pikapuuro mahtuu taittokuksaan mutta veden annostelu ja sekoitus on tarkkaa puuhaa. Loppuun veteen irtoteetä haudutuspallossa + 7 palaa luomuruokosokeria. Puuroon reilu pala voita. Tyhjään taittokuksaan teetä, jolla puhdistin puuronjämät. Teen kanssa leivät.

    Lounas. Kattilaan 7 dl vettä. Kiehumista odotellessa 2 voi-juusto-metukka näkkäriä valmiiksi. 3 taittokuksallista pikakahvia, viimeisen kanssa suklaapatukka, joista Freian Toppris oli ehdoton suosikkini.

    Päivällinen. Kalaa tein kahdella tavalla. 1: voissa paistettu file + pottumuusi; 2: kalakeitto eli ennallistetut kuivatut perunat (50 g) kiehumaan, siihen sulatejuusto (50 g) ja lopuksi paloitellut filepalat, joita oli puolet 1 litran kattilan tilavuudesta. Siis kattila oli täpötäynnä keittoa! Ei-kalaruokia oli joka etapille 2 kpl, paitsi viimeiselle 3 kpl, ja se oli 2-hlö pikapasta, johon lisukkkkeksi pilkottua salamia ja päälle parmesaania. Oli muuten erinomainen palautumisruoka! Kotimainen pikapasta on mielestäni parempaa kuin norjalainen, mutta norjalainen Sport+ näkkäri oli parempaa kuin Ylhäisten näkkäri. En syönyt leipää illalla ollenkaan.

    EDIT: unohtui naposteltava. Tein oman sekoituksen, kuivattuja banaaneja, kuivattuja hedelmiä, ja vähän suolaisempi pähkinäsekoitus, kaikki marketin hyllystä. 100 g per päivä. Lantiovyön pikkutaskusta oli mukava tankata.

    Pitää vielä mainita, että räkän takia kehittelin omituisen tavan keitellä absidissa. Sääskettömästä teltasta laitoin kädet vetoketjun raosta samalla kun katselin absidiin sääskiverkon läpi (ei onnistu lippis päässä). Pitelin sääskiverkkoa hampailla, että näin kunnolla keittimelle. Eli toiminta muistutti huippuvaarallisten pöpöjen käsittelyä eristyskaapissa 😀

    #4982

    Elton
    Katsoja

    Onnittelut vaan ABU:le. Melkoisen reissun olet tosiaankin heittänyt. En ole käynyt koskaan syvällä Varangin sisämaassa, joten kiinnostaisi kuulla hieman siitä kalapuolesta. Minkälaisiin kaloihin tormäsit siellä vedenjakajan maisemissa; pelkkää rautua vaiko mitä ja minkä mittaista? Ja mihin aikaan olit siellä reissullasi?

    Entäpä linnut. Erityisesti riekko- ja kiirunatiheys kiinnostavat.

    Itseäni on märehdittänyt jo muutaman vuoden vaellus, joka alkaisi Hamninbergista ja päättyisi Vadsöhön. Ajankohdaksi olen miettinyt elokuun puoliväliä-syyskuun puoliväliä. Kokemustesi ja karttaperehtymisiesi pohjalta rohkenen kysyä niistä jokien ylityksistä ko. reittillä, jos reitti kulkee Varangin sisäosien ylimpien maiden kautta (ts. hieman lännen puolelta kiertäen). Googlemaps kertoo asiasta jotakin, mutta vinkit eivät olisi pahitteeksi.

    Mielestäni yksityiskohtaisia varustelistoja on turha esitellä, koska vastaavia listoja on netti pullollaan.

    Hyvin sanottu. Mikään ei pitkäveteisempi näky kuin jonkun innokkaan ähräämä ja muiden nähtäväksi nostettu varustelista.

    #4983

    ABU
    Katsoja

    Varangilla on vähän järviä, mutta merirautu nousee useimpiin jokiin. Mutta niiden pyyntiin pitää olla lohilupa, joita myös tarkastetaan. Komagilla sisävesilupa alkaa vasta Björnskardetin yläpuolella, mutta siellä Komag näytti kyllä karmean karulta joelta, en edes yrittänyt (en kyllä jaksanutkaan koska alla oli ensimmäinen 25 km). Ensimmäisen kerran kalastin Övre Flintelvalta, joka olikin täynnä mojovia taimenia. Söin kiloisen. Annijoki sama juttu. Sen jälkeen en kalastanut Varangilla. Pääsin kurkistamaan Tveirelvan ja Sandfjordselvan kanjoneihin yläjuoksulta, luulen että molemmat sivujokineen ovat erittäin hankalia ylitettäviä alempaa, ainakin kartan perusteella. Mutta ko. jokien välistä pääsee ylämaita pitkin Björnskardetille. Komagin ylitys on pakollinen koska Björnskardetista pääsee vain pohjoispuolelta läpi. Ja alavirran puolelta tultaessa pitää nousta aika korkealle rinteeseen n. 100 m jokea ylemmäs. Itse menin alempaa mutta en suosittele, koska reitti on hengenvaarallinen (jyrkkä ja vyöryvä). Toinen vaihtoehto on koukata lännen puolelta yli tuntureiden, siis nousua ja laskua rakassa.

    Varangilla näin useita kotkia, ja vielä useampia piekanoita ja yhden tunturihaukan. Syötävät linnut olivat täysin hukassa.

    Pari hyödyllistä karttalinkkiä

    http://kart.statkart.no/adaptive2/default.aspx?gui=1&lang=2
    http://norgeibilder.no/

    #4978

    Trapperi
    Katsoja

    Millaisia kalastusvälineitä käytit?

    #4979

    ABU
    Katsoja

    @trapperi wrote:

    Millaisia kalastusvälineitä käytit?

    Perhovapa 8 jalkaa, 5-osainen, #4 luokka, 60 g + ABU 256 rulla, 154 g
    UL-vapa 5 jalkaa, 3-osainen, 80 g + ABU Cardinal 33, 230 g

    UL-vapa voisi olla pitempi raudun pyyntiin. Em. vavat ovat pätkinä 50 cm mittaisia, joten ostoslistalla on 6’6″ pitkä 4-osainen vapa, joka pakkautuu samaan pituuteen. Perhorulla voisi olla kevyempi. Visionilla on jarrullinen rulla 90 g, ja Sagella jarruton 70 g. Ongelmana on se, että molemmat kustantavat 300 eur, huh! Shimanon Stradic-sarjassa on 165 g painava haspeli, jota pääsin hipelöimään, hyvältä tuntui. Ja 300 eur hinnasta päätellen voisi olla jopa kohtuu luotettava. Joten 600 eur investoinnilla nykyinen kelojen n. 385 g paino vähenisi n. 235 grammaan. Taitaa jäädä tuo investointi tekemättä 😉

Esillä 14 viestiä, 1 - 14 (kaikkiaan 14)

Alueelle ‘Skandinavia’ ei voi kirjoittaa uusia aiheita eikä vastauksia olemassaoleviin aiheisiin.