Vakkotavare — Nikkaluokta
Vakkotavare - Nikkaluokta. Lue kertomus vaelluksesta Vakkotavaresta Kebnekaisen kautta Nikkaluoktaan.
Ei kommenttejaKeskusteluihin kirjoittaminen on toistaiseksi suljettu.
Vaellus ja retkeily → Keskustelu → Muut → Talviretkeily → Makuualustojen tilantarve ahkiossa
En varmaan ole ainoa, joka on tuskailut makuualustojen tilantarpeesta ahkiossa. Kokolattiamatto ohuesta solumuovista on erinomainen, mutta suht hankala pakata tiiviisti. Itsetäyttyvät alustat paksuina versioina ovat myös melkoisia jöötejä. Kuinka pieneksi alustojen pakkauskoon (ja painon) voi saada tinkimättä lämpimyydestä ja mukavuudesta?
Luultavasti yksi parhaista yhdistelmistä on Expedin Doublemat, joka on kooltaan 100×200 cm, 4 mm paksu, R-arvo 1,5 ja pakkautuu 51×15 tötsäksi, ja sen päälle Termarin 40’th Anniversary Womens alusta, joka on 51×168 cm, 5 cm paksu, R-arvo 4,8 ja pakkautuu 28×12 cm tötsäksi.
Kaksi Expediä mahtuvat rinnakkain isoon talvitelttaan niin, että lähes koko lattia on peitossa, ei ehkä niin hyvä kuin seinille nouseva matto mutta hyvä kuitenkin. Termari on nukkumiseen riittävän suuri kun tyyny tehdään vaatteista. Yhteinen R-arvo on peräti 6,3, joka on taatusti riittävä. Ja pakkauskoko molemmissa hyvin kohtuullinen. Hintaa vaan kertyy kahdelle henkilölle lähemmäs 400 euroa, mutta mitäs sitten?
Ahkiossa pitää olla keskellä istumisen kestävä pehmeä paikka. Se syntyy 14 mm solumuovisesta makuualustatötteröstä ja isosta vanhanaikaisesta makuupussista. (= Erikoistunturi™, joka ei enää yksinään riitä pakkasessa.) Eli jos nämä päivittäisi nykymittoihin, niin missä sitten tauolla istuttaisiin? Muonapussien ja muitten härpäkkeitten päällä ei passaa istua.
Kokolattiamattoakaan ei pakata tiiviisti, vaan koska se on kiinni sisäteltassa, se rutataan jäähileisine telttoinen päivineen ahkioon päällimmäiseksi ja kuristetaan kuminarulla kasaan. Ahkiossa on ’rajattomasti’ tilaa ylöspäin. Mikä tästä tekee vielä ongelman?
Ainakin itselläni 144 cm pitkässä Fjellun ahkiossa tila on kortilla, vaikka Fjellpulkenin voikin pakata paljon korkeammaksi kuin esim. Paljakan. Pitemmässä ahkiossa asia on toinen. Istumamahdollisuus on niin itsestään selvä, että siihen ei tarvita vasittuja ”suuria” pakkauksia, kunhan sijoittaa istumista kestävät varusteet yhteen kohtaan pulkassa, itselläni keulapuolelle. Kokolattiamatto voi olla integroitu telttaan mutta voi olla olemattakin. Irtoalustan ”asennus” on pikkujuttu. Tilansäästö olisi kylläkin tervetullutta. Tai kyllä homma nykyisinkin onnistuu, mutta aina voi asiat olla paremminkin.
Itse asiassa omassa pulkassani pitää mahtua istumaan kaksikin. Vaimon kanssa ollaan vielä niin välilöissä, että tuulisen sään tauolla pystytetään peitekankaaseen integroitu markkinakoju eli tuulensuojakangas, jonka suojassa istutaan vierekkäin. Silloin pitää olla istumapituutta ja se järjestyy 160 cm Kösäkköön helposti. Yleensähän paljakassa tuulee ja silloin nopeasti pytytettävästä taukosuojasta on hyötyä.
Tuli muuten hommattua nuo Termarin juhlavuosialustat: onpa näppärän kokoiset ja kevyet ja 5 cm paksuus alkaa olla riittävä kermaperseillekin. Talvikokemuksiin palataan!
Joulupukin Saksan osasto toi Expedin Doublematin. EVAzote on täsmälleen samaa tavaraa kuin legendaarinen Karrimatin patja! On siis luultavasti kestävä kampe, vaikka onkin vain 4 mm paksu. Mukana oli ihan oikea pakkauspussi. Paino pussin kera 398 g ja patja 360 g. Eli Termari ja Doublemat yhteensä melkein grammallen 1 kg. Ja tilaa tämä uusi yhdistelmä vie ahkiossa paljon vähemmän, vaikka on 25 % paksumpi. Näin se kehitys kehittyy.
Räikeenkeltaset Karrimaatit piti aikonaan kääriä maastokankaaseen, ettei oltais niitten kanssa oltu kuin huutomerkki tunturissa. Näyttäsi olevan nyt ihan tolkunväristä tuo Evazote, jos kuukkelihakuni paikkansa pitää. Suomessa hintapyyntö on vain aika huima mokomasta superloninriekaleesta. Mistäs tilasit eiku siis joulupukki mistä toi?
@Kösteri wrote:
…tuulisen sään tauolla pystytetään peitekankaaseen integroitu markkinakoju eli tuulensuojakangas, jonka suojassa istutaan vierekkäin. Silloin pitää olla istumapituutta ja se järjestyy 160 cm Kösäkköön helposti. Yleensähän paljakassa tuulee ja silloin nopeasti pytytettävästä taukosuojasta on hyötyä.
Hei Kosteri ( ja anteeksi hipsukoiden puute), voitko kertoa lisaa? Oma viritysko?
Olen vasta aluillaan Norjan armeijan ylijaamapulkan kanssa, eli ostamassa Fjellpulkenin standard Harness’ia, koska kahdelle suunniteltu vetokoysisto ei yhdelle oikein istu. Peitekankaat ovat toimivat, niinkuin armeijan kamoista voisi olettaa, mutta vaikea nahda miten niita voisi kayttaa hyvaksi tuulensuojan luomisessa, paitsi (?)
– heittaa keskelle tarkoitettu reunajaykistin (molemmilla puolilla, yhteensitomiseksi) laidan yli
– kayttaa jaykkaa osiota ja reunaa ankkurointiin pystyosille (tuulensuojaa varten)
Vielakin loppuu mielikuvitus kesken…
En ihan ymmärtänyt kysymystä, mutta tässä jotain markkinakojustamme:
Oma viritys, vuosien varrella täydennelty, eikä vieläkään valmis.
Pystytykseen käytetään Kösäkön vara-aisoja, joita varten olen ahkion kulmiin liimannut epoksilla alumiiniholkit. Niitten lisäksi kovemmalla tuulella voi lisätueksi laittaa hankeen pystyyn sukset, joita varten kankaassa on tarranauhakiinnitykset.

Kuvassa on melko tyyni hetki, eikä tuulensuojaa välttämättä edes tarvittaisi. Kattolippa on virittämättä. Sitä tarvitaan vain, jos sataa lunta tai räntää. Kuva toissa talven Ropin-reissulta, mannekiinina Vaellusvaruste.
Kiitos Kosteri, alkaa valjeta!
Miten mahtavat ”ahkion kulmiin liimannut epoksilla alumiiniholkit” kestaa hoykytysta kevat-talvella yon aikana jaankovaksi jaatynytta lumenpintaa vastaan? Vai kulkeeko pulkka senverran korkealla (muuten kuin alamaessa) ettei ongelma?
Kyselen tyhmia, kun en ole itse paassyt kokeilemaan.
” Niitten lisäksi kovemmalla tuulella voi lisätueksi laittaa hankeen pystyyn sukset” – tuo kuulostaa hyvalta, nehan saa aina pystyyn ja holkeista siirrytaankin molemminpuolisiin koukkuihin.
Ja kulmat saa kiinni sauvoilla tai telttaan kuuluvilla varusteilla? Olen pitanyt Termo G-66:n kiinnityskoukkuja tallessa lahinna hiekkamaastoa varten, vaikka teltta itsehan testattiin Gronlannin lumilla ja jaatikoilla (silloin joskus, 70-luvun alussa).
@luuppi wrote:
Miten mahtavat ”ahkion kulmiin liimannut epoksilla alumiiniholkit” kestaa hoykytysta kevat-talvella yon aikana jaankovaksi jaatynytta lumenpintaa vastaan?
Holkit ovat ahkion ja sen peitteen sisäpuolella. Ei niitä siellä mikään lumen pinta rasita. Pieni haitta niistä toki on kun vievät vähän tilaa varusteilta.
Korjasin edellistä kun kuvatekstissä piti olla että toissa talvena eikä viime.
”Holkit ovat ahkion ja sen peitteen sisäpuolella.”
– nyt tulikin tenka-poo
– norjalaisahkiossani peitteen puolikkaat toki saa irti, mutta ajatus on ollut vain uuden vaihtaminen
– eli jos kaytan suksia keskisalkoina, taytyy koukut niiden uraamiseksi laittaa ulkopuolella (menee varmaan poraamiseksi, epoksien sijaan, etta pysyvat hoykytyksessa)
– ja sitten etukulmat lumeen kiinni muutamalla levealla telttapidikkeella, kuten kuvassasi
Ehka se siita. Oletka kayttanyt painavaa kangasta, vai estetaanko tuulessa lapatys pelkastaan kiristamalla?
@luuppi wrote:
”- eli jos kaytan suksia keskisalkoina, taytyy koukut niiden uraamiseksi laittaa ulkopuolella (menee varmaan poraamiseksi, epoksien sijaan, etta pysyvat hoykytyksessa)
Edelleenkään en ymmärrä selostuksestasi yhtään mitään.
@luuppi wrote:
”- ja sitten etukulmat lumeen kiinni muutamalla levealla telttapidikkeella, kuten kuvassasi
Kuvassa saattaa ehkä näyttää siltä, mutta etukulmat eivät ole lumessa kiinni. Tuulen suunta on takaa, eteen ei tarvita kiinnikkeitä. Eikä viritystä kannata tehdä monimutkaiseksi, muuten sitä ei viitsi käyttää.
Kiitti vinkista ”etukulmat eivät ole lumessa kiinni. Tuulen suunta on takaa, eteen ei tarvita kiinnikkeitä”
– kun ei ole kuvailu onnistunut, niin otetaan kuva, kun (jos!) valmistuu
Käytämme evästeitä (cookies) parantaaksemme sivujemme toimintaa ja käyttäjäystävällisyyttä. Jatkamalla sivujen selailua muuttamatta asetuksiasi, sallit evästeiden käytön tällä sivustolla.