Kokemuksia tarpista

Kävelypainoittoiset retkeilyni teen tätä nykyä hyttysettömänä aikana painottuen kuukausille touko-, syys- ja loka. Enää en muistakaan milloin olen viimeksi mukanani telttaa mainittuina aikoina kanniskellut. Louevaate riittää vallan mainiosti. Välttämättä en ota mukaan edes sitä, jos ennuste lupaa jotakuinkin kuivaa lähipäiville; erityisesti kuusivaltaisilla alueilla on valita asti kuusenpersuuksia, jotka pitävät pienet kosteudet poissa makuupaikalta. Nykyisin nuo ennusteet tuppaavat olemaan niin hyviä, että jotakuinkin varmaa tietoa saa 3-5 päivän päähän.

Telttaa tulee käytettyä nykyisin lähinnä räkkäaikaan tapahtuvilla kalastusretkillä. Ahdistavalle ja osin vaivalloiselle majoitteelle se tätä nykyä tuntuu. Louteen alla on helpompi hengittää ja tarkkailla ympäröivää maailmaa. Koirakin viihtyy ulkoilmassa paremmin kuin teltassa. Tunturikävelyilläkin on louetta tullut menestyksellä kokeiltua. Myönnettävä toki on, että en minä sitä koskaan ole tuulisimmalle laelle virittänyt vaan metsänrajaan tai muuhun vähätuulisempaan paikkaan. Selviö kuitenkin on, että onhan siinä omat riskinsä/ vaivansa jos tarpin kanssa kovin avoimilla paikoilla pelaa. Tuulella on tapana muuttaa suuntaansa ja hyvässä lykyssä tarppiyöstä voi tulla nk. ikimuistoinen.

Erätoveria olen käyttänyt jonkin verran, mutta lähinnä päiväretkillä katoksena. Sen sijaan laavu on ollut teltan sijasta mukana muutaman kerran. Sehän vastaa melkein louetta, mutta kattoa on toki enemmän. Kokemukset ovat positiivisia.

Viime toukokuu oli siitä ihmeellinen, että esim. UKK-puistossa oli jo hyttysiä viimeisellä viikolla.

Trekkingin teltta on legenda 🙂

Oma erätoveri painaa tilpehööreineen 900 grammaa, eli saman verran mitä Terra Novan telttani. Eli siinä mielessä ei kovin optimi homma, kantaa mukana.

Kevyemmät kankaat voisivat kiinnostaa tarpin teossa, mutta mistäs niitä saisi. Siis jotain 40 grammaisia vedenpitäviä.

@The Sequel wrote:

Hei,

mitä kokemuksia on tarpista ja vastaavista katoksista leiri-ja vaellus majoitteena?

Itse olen vain satunnaisesti käyttänyt tarppia ja silloin vain kesällä melko hyvässä säässä. Silloin toiminut hyvin. Mutta entä kovassa sateessa ja tuulessa? Miten onko joku uskaltanut kokeilla tuntureilla?

Olen käyttänyt tarppia avotunturissa, kesällä ja vähän syksymmälläkin. Pelkkä muotoon ompelematon kangas tosin saa olla mielestäni melko iso, luokkaa 3×3,5 metriä. Painoakin tosin silloin kertyy, kankaista riippuen.

Pari tarppiretkeä:

http://karskinen.wordpress.com/vaellukset/vaellus-2008/kuvakertomus/
http://karskinen.wordpress.com/vaellukset/vaellus-2013/kertomus-2013/

Muotoon ommeltu tarppi on mielestäni helpompi ja kevyempi ratkaisu. Itse olen käyttänyt esimerkiksi GoLiten Shangri-La 2:sta.

Tilasin juuri Selbyltä vetoketjun telttaani (kun sitä viimeinkin taas tuli liikkeeseen). Kannattaa seurata sivujani, kirjoitan sinne artikkelin vetoketjun ompelusta, jossa asia toivottavasti selviää kuvien kanssa.
Pari päivää mennee vielä pyörän kimpussa, mutta ehkäpä pikkuhiljaa sen jälkeen.

Suurinpiirtein tuollaisen Pahansisuisen tarppi-viritelmän aikoinan kehitin, ja painokin meni tuohon haarukkaan (kiinnitysvaarnoineen rankisineen), mutta totesin lopulta, että markkinoilta löytyy ammattilaisten tuottamia härpäkkeitä, jotka ovat samaan painoon nähden parempia. (Paremmat kankaat, käytännöllisyys, pystytettävyys, ja mikä tärkeintä, tuulenkestävyys.)

(Mutta mikä tärkeintä: Olihan se kehittämistyö kokeiluineen mielekästä puuhaa!)

No, myönnettäköön, omakin nykyinen suosikkihärpäke on teltta: Hilleberg Unna. (Ollut aikaisemmin käytössä laavuja, tunnelitelttoja, kupolitelttoja, tarppeja, avotaivasta, kuusenperseitä…)

Tykkään tästä teltasta sen monipuolisuuden vuoksi: tilava 1h (2h välttävä), itseseisova, hyvä tuuletus myös tyynellä säällä, toimii 1h talvitelttana, ilman sisätelttaa mainio laavu syyskauden tulisteluun joka myös kestää avotunturia (yksi sivuseinä aukeaa täysin, tot. n. 1 kg), helppo ottaa repusta esiin tuuli/sadesuojaksi tauoilla, pystytys yksinkertainen, sisään-/uloskulku vaivatonta (sopii kankealle eläkeläiselle), hyvä korkeus (110cm); jos vain sitten tulevaisuudessa saataisiin kokonaispaino alle kilon… (nyt tot. 2.1 kg)

@Pahansisuinen wrote:

Korpijaakko osuu oikeaan. Kun omia ideoitaan rupeaa kehittelemään, on lopputuloksena tuote, joka jo on testattuna ja viimeisteltynä markkinoilla.

@tapani vaeltaja wrote:

No, myönnettäköön, omakin nykyinen suosikkihärpäke on teltta: Hilleberg Unna.

Tuosta minulla ei ole kokemusta, mutta mittojen ja kuvien perusteella teltta olisi omaankin käyttööni ihanteellinen. Joillekin absidin puute lienee haitta, mutta minulle seinän levyinen ovi korvaisi sen.

Miten olet ratkaissut tavaroiden säilytyksen sateessa?

Sateen suhteen ei ole ollut ongelmia lainkaan: tilaa riittää varsin hyvin tavaroiden kuivana pysymiseen; vaikka olisikin kaksin liikkeellä!

On ihan hölmö ajatus, että tarvitaan erityinen absisdi, jotta tavarat pysyisivät kuivina! (Tämän voi kokeilla sateessa testaamalla Unnaa vastaavanlaisella majoiteella jos niin haluaaa; n. mittojen suhteen tarkoitan; ja muistettakoon: olen nukkunut kaikenlaisissa majoitteissa aina tunneliteltasta avotaivaaseen heinäkesästä keskitalveen kaikissa Lapin alueissa, ja jos minä koen Unnan tomivaksi yliperällä, niin sitten se toimii kaikkialla Spetsbergin eteläpuolella!

Ja jos ei usko sanojani, niin sitten menkööt itse kokeilemaan… pohjois- ja etelänavalle minäkin ottaisin mieluummin jonkin Hillebergin tunneliteltan – mutta oletko sinä niille alueille menossa… jos et: ota kevyempi/käytännöllisempi majoite reppuusi!)

Käsitykseni mukaan painoitetaan nykyään liikaa tuulenkestävyyttä/pystytettävyyttä majoituksessa suhteessa asumismukavuuteen ja käytännöllisyyteen/painoon: ostetaan jatkuvasti telttoja ihan kuin oltaisiin menossa pohjois-/etelänaparetkelle (siis kannattaa muistaa, että koko pohjoisalue on valloitettu pelkin harjateltoin kodin yms.; tunneliteltan suhteen sama on, kuin ostaisi Range Rover -maastoauton Töölön lahden kiertämiseen: voihan olla…).

Olen vakuuttunut, että jokainen joka kokeilee yhden kesän Lapissa joko esim. Unnan, kodan tms. voimin, ei enää suostu kömpimään johonkin tiukkaan tunnelitelttaan… (ellei halua sponsoroida vaellustelttavalmistajia ihan pakon voimin…)

@karskinen wrote:

Mielestäni tarppi kannattaa pitää tarppina: pohjattomana ja mahdollisimman yksinkertaisena. Joskus tuulee ja toisinaan sataa, maa on märkä ja vilukin kiusaa, mutta juuri elementtien läheisyys on tarpin vahvuus ja samalla sen suurin heikkous.

Olen ihan samaa mieltä. Tarppi menettää ”tarppisuutensa” kun sitä aletaan kehittelemään enemmän suojaavaksi; parempi sitten ottaa lähtökohdakseen joko laavu, loue, kota, teltta…

Ps. Tuosta Unnasta tarkennusta kysymykseen kuivasta tilasta: pystytettynä ja narut kiinnitettynä jää sisäteltan ja etuoven väliin sen verran tilaa, että siihen kevyesti mahtuu 906:n, päällysvaatteet, kumisaappaat ja keitin (tämä ei selkeästi ilmene Hillebergin kuvista; jopa puolisonkin kamat mahtuvat, sillä sisäteltan toiselle puolelle syntyy samankokoinen kuiva säilytystila). Mikäli haluaa kokkailla sisällä, voi irrottaa yhden sisäteltan reunoista, jolloin syntyy pieni absidi.

Itse arvostan erityisesti Unnan käytettävyyttä ”taukotupana” avotunturissa talvella, jolloin pienikin vinkka tekee olon vilpoiseksi; teltta pystyyn, etuseinä auki, sisäteltta irti katosta (erittäin helppo homma) ja käytössä on laavumainen tuulisuoja, jossa voi kokkailla, lepäillä ja katsella maisemia. (Kesällä käytän mesh-sisätelttaa, jolloin teltta on mukavan viileä ja antaa estottoman panoraman maisemiin; päivätauolla on hermoja lepuuttavaa, kun voi lokoilla hyttysistä rauhassa.)