Ennen vanhaan Lapissa käytettiin sulan maan aikana hyvin yleisesti takkahärkiä (poroja) kuormien kantamiseen. Taakkojen kantamiseen käytettävistä urosporoista käytetään härkä-nimikettä kai siksi, että ne on kuohittu, jotta niitä voisi käyttää myös syksyn kiima-aikana. Ja kai ”purtu” porohärkä on muutenkin luonteeltaan ja käytökseltään siivompi ja helppohoitoisempi. Poronhoidon luonteen muuttuessa ja moottorikäyttöisten ajoneuvojen tullessa markkinoille takkahärkien käyttö vähitellen loppui. Takkaporo olisi hyvä apu myös tämän päivän vaeltajalle. On olemassa joitakin poromies-matkailuyrittäjiä, jotka järjestävät opastettuja, syksyn aikaan toteutettavia takkapororetkiä, joilla poro kantaa retkeilijän varusteet:
http://www.saminporotila.fi/index.php?pinc=2
Mutta miksi asiaa ei ole kehitetty pidemmälle? Eikö tämä olisi poromiehille hyvä bisnessidea? Koulutettaisiin vain sopiva määrä kuohittuja urosporoja taakankantajiksi, ja pidettäisiin niitä ympärivuotisesti tarhassa ja ruokinnassa. Tällöin ne tottuisivat ihmisiin ja kesyyntyisivät. Takkaporoja voitaisiin sitten vuokrata esim. turisteille sopivaa vuokraa vastaan. Poromies toisi pakettiautolla poron sovittuun paikkaan, ja antaisi vuokraajalle alkuopastuksen poron käsittelystä, kuormaamisesta sekä ravinnosta, mitä poro vaelluksen aikana tarvitsee. Sovittuna aikana poromies tulisi sitten pakettiautollaan hakemaan poron takaisin ja tarvittaessa tarjoaisi vaeltajallekin kyydin maalikyliin.
En ole poromies, mutta mielestäni kesyn ja kuohitun poron käsitteleminen ei ole mitenkään ylivoimaisen vaikeaa. Kuormaus voidaan hoitaa poron ollessa hihnalla sidottuna puuhun. Sen jälkeen sitä tarvitsee vain taluttaa. Leiripaikailla poro sidotaan jälleen hihnaan, ja illan aikana sitä voi siirtää pariin otteeseen riittävän ravinnonsaannin varmistamiseksi. Yön poro pärjää mainiosti hihnassa. Pahinta mitä voi tapahtua on, että poro karkaa. Se on porolle vaarallista vain silloin, jos mukana raahautuu hihna, joka voi tarttua kiviin, puihin jne. Vastuukysymyksistä voidaan sopia etukäteen osapuolten välillä.
Takkaporon käyttö tekisi vaelluksesta yhtä juhlaa. Poro voi kuljettaa jopa kymmenien kilojen kuorman. Se on äänetön. Se ei ole moottoriajoneuvo, joten sitä voisi käyttää myös erämaissa ja kansallispuistoissa. Se on huomattavasti maastokelpoisempi kuin hevonen tai poni.
